Suomen kehityspolitiikka
Suomen päätös keskeyttää kehitysyhteistyö Somalian kanssa saa kritiikkiä – “Näin ei tule hoitaa kansainvälisiä suhteita”
Suomen päätös keskeyttää kehitysyhteistyö Somalian kanssa saa kritiikkiä – “Näin ei tule hoitaa kansainvälisiä suhteita”
Suomi vetää tukensa Somalialta, koska maa ei ole sitoutunut ottamaan vastaan Suomesta palautettavia kansalaisiaan. Päätös vaikuttaa etenkin naisten ja tyttöjen asemaan, sanovat järjestöt.
”Tukeeko Suomi vähemmistöjen asemaa kansainvälisesti vai ei?” – Suomen jääminen pois Ukrainan tasa-arvoliittoumasta herättää hämmennystä
”Tukeeko Suomi vähemmistöjen asemaa kansainvälisesti vai ei?” – Suomen jääminen pois Ukrainan tasa-arvoliittoumasta herättää hämmennystä
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa Suomea selventämään ihmisoikeuksiin liittyvää ulkopoliittista linjaansa.
Kaupalla kehitystä? Suomen kehityspolitiikalla on uusi suunta
Kaupalla kehitystä? Suomen kehityspolitiikalla on uusi suunta
Köyhyyden vähentäminen kehityspolitiikan tärkeimpänä päämääränä loistaa poissaolollaan Petteri Orpon hallituksen tuoreesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso.
Suomen uusi kehityspoliittinen linja herättää hämmennystä asiantuntijoissa – ”Eihän suomalainenkaan yhteiskunta toimi pelkästään kauppaa tekemällä”
Suomen uusi kehityspoliittinen linja herättää hämmennystä asiantuntijoissa – ”Eihän suomalainenkaan yhteiskunta toimi pelkästään kauppaa tekemällä”
Hallituksen uusi selonteko nivoo kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan yhteen aiempaa suoraviivaisemmin. Se huolestuttaa asiantuntijoita, sillä näyttöä yksityisen sektorin kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ei juuri ole.
Suomi – ethän käännä selkääsi maailmalle kun globaalia vastuunkantoa tarvitaan erityisen paljon?
Suomi – ethän käännä selkääsi maailmalle kun globaalia vastuunkantoa tarvitaan erityisen paljon?
Suomen hallitusohjelmassa suunnitellaan leikkauksia kehitysyhteistyöhön juuri, kun tarve työlle on noussut ennätyskorkealle. Samaan aikaan suurin osa suomalaisista näkee kehitysyhteistyön arvon ja suhtautuu työhön positiivisesti, kirjoittaa Nenäpäivä-säätiön toiminnanjohtaja Anu Liisanantti.
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.