Sadat kansalaisjärjestöt ovat huolissaan uusien kestävän kehityksen tavoitteiden seurannasta YK:ssa. Tavoitteiden seurantavelvoitteita ei ole vielä saatu sovittua, ja järjestöjen mukaan koko seurantajärjestelmän uskottavuus on auki.

YK-maiden viime syksynä hyväksymien 17:n kestävän kehityksen tavoitteen seurannasta keskustellaan parhaillaan niin sanotussa korkean tason poliittisessa foorumissa, joka julkisti viime viikolla uuden päätöslauselman (pdf) aiheesta. Päätöslauselmassa ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka usein valtioiden tulisi raportoida tavoitteiden toimeenpanosta. Raportointi aiotaan pitää myös vapaaehtoisena, mitä järjestöt pitävät ongelmallisena. Vain tavoitetta 17, joka käsittelee kehitysrahoituksen lisäämistä, aiotaan seurata joka vuosi.

Aiemmissa keskusteluissa valtioita on kannustettu raportoimaan tavoitteiden toimeenpanosta kaksi kertaa niiden voimassaolon, eli 15 vuoden aikana, mutta uudessa päätöslauselmassa sitä ei enää mainita huolimatta siitä, että muun muassa Etelä-Korea ja EU-maat sitä ehdottivat. Järjestöjen mukaan agendasta pitäisi joka tapauksessa raportoida vähintään kerran viidessä vuodessa, sillä kaksi kertaa on niiden mukaan liian vähän.

Esimerkiksi Suomi on raportoimassa tavoitteiden toteuttamisesta ensimmäistä kertaa jo tämän vuoden heinäkuussa. Koska kyse on käytännössä vasta suunnitelmien raportoimisesta, kahden raportointikerran järjestelmässä Suomi raportoisi toteuttamisesta tosiasiallisesti vain kerran, toteaa Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys tiedotteessaan.

Kehys on suomalaisen Kepan ohella allekirjoittanut yli 370 järjestön kanssa kirjeen, jossa vaaditaan tavoitteiden avointa, saavutettavaa ja läpinäkyvää seurantaa.

YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen tavoitteet, eli niin sanotun Agenda 2030:n, YK:n yleiskokouksessa viime syyskuussa. 17 tavoitetta korvaavat YK:n vanhat vuosituhattavoitteet, ja ne on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tärkein tavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.