Koronapandemian alkuvaiheessa kuultiin paljon varoituksia siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta, lapsiavioliitot ja tyttöjen sukuelinten silpominen tulevat lisääntymään räjähdysmäisesti, kun ihmiset elävät eristyksissä ja peruspalveluista leikataan.

Tarkkojen tilastotietojen saamisessa menee todennäköisesti vuosia, mutta esimerkkejä etenkin tyttöjen kannalta kielteisten ilmiöiden yleistymisestä on jo olemassa.

Etiopiassa lapsityövoima, sukupuolittunut väkivalta ja lapsiavioliitot ovat kasvaneet. Malawi on kertonut teiniraskauksien yleistymisestä.

Keniassa soitot väkivallan uhrien puhelinlinjoille kymmenkertaistuivat. Teiniraskaudet lisääntyivät jopa 40 prosenttia koronaeristyksen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.

Erityisen paljon teiniraskauksia on ollut Kenian lounaisosissa sijaitsevalla Kisiin alueella. Ilmiötä selittää esimerkiksi koulujen suojaavan vaikutuksen poistuminen ja se, ettei monella vanhemmalla ole mahdollisuuksia järjestää lapsillee järkevää tekemistä.

”Kun koulut suljettiin, tytöt jäivät oman onnensa nojaan. Esimerkiksi moottoripyörätaksien kuljettajat ovat houkutelleet heitä, ja siksi teiniraskaudet ovat lisääntyneet”, kuvailee suomalaisen Solidaarisuus-järjestön kenialainen monitorointikoordinaattori Mary Momanyi.

Raskauksien taustalla on Momanyin mukaan myös raiskauksia.

Raskaudesta perheelle aiheutuva mainehaitta hoidetaan usein naittamalla tyttö. Siksi myös lapsiavioliitot ovat Kisiissä lisääntyneet.

Luvut voivat vielä nousta, sillä Kenia ei ole vieläkään avannut kouluja muutamia vuosiluokkia lukuun ottamatta. Kaikki eivät ehkä palaakaan, sillä naimisiinmenon myötä koulunkäynti usein loppuu.

Korona on heikentänyt myös perheiden taloudellista tilannetta. Siksi moni tyttö on joutunut töihin. Osa yrittää jopa ansaita rahaa suostumalla ”seurustelemaan” vanhempien miesten kanssa, Momanyi kertoo.

”Tytöillä ei ole varaa edes perustarpeisiin, kuten terveyssiteisiin. Siksi heitä on helppo houkutella.”

Silpojat kolkuttelevat oville

Korona-aika vaikuttaa lisänneen myös tyttöjen sukuelinten silpomista. Esimerkiksi brittiläinen Orchid Project -järjestö on kertonut, että tapausten kasvua on raportoitu sekä Itä- että Länsi-Afrikassa.

Kenian Kisiissä normaaliaikoinakin 84 prosenttia alueen tytöistä silvotaan, vaikka koko Keniassa osuus on enää 21 prosenttia ja toimenpide on laiton. Taustalla ovat syvään juurtuneet patriarkaaliset käsitykset siitä, että silpominen takaa tytön naimakelpoisuuden.

Solidaarisuus tekee Kisiin ja Nyamiran maakunnissa kehitysyhteistyötä, jonka tarkoituksena on vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten tyttöjen sukuelinten silpomista. Työhön kuuluu esimerkiksi vapaaehtoisten kouluttamista, jotta tietoa silpomisen haitoista saataisiin levitettyä.

Viime vuosina tietoisuus silpomisen kielteisistä vaikutuksista on kasvanut ja yhä useampi kertoo julkisesti, ettei aio leikata tytärtään.

Koronaeristys on vaikeuttanut tilannetta. Normaaliaikoina joulu on silpomisen sesonkiaikaa, koska lomalla tytöt voivat toipua rauhassa. Nyt opinnot eivät enää estä silpomista vaan silpomista tehdään jatkuvasti ja salassa, koska sitä on yhä vaikeampi valvoa, Momanyi kertoo. Tyttöjä myös viedään muille paikkakunnille silvottavaksi.

Samanlaisia uutisia on kantautunut Kenian naapurimaasta Somaliasta. Siellä lastenoikeusjärjestö Plan International on yrittänyt vähentää silpomista muun muassa kouluttamalla silpomista ammatikseen tekeviä. Monet ovatkin viime vuosina siirtyneet ansaitsemaan elantonsa muilla tavoilla.

”Korona on vienyt kuitenkin monien tulot, ja he ovat palanneet siihen, minkä osaavat parhaiten, eli silpomiseen. He ovat kulkeneet ovelta ovelle ja tarjonneet palveluitaan”, kertoo Sadia Allin, Plan International Somalian johtaja Hargeisasta.

Myös tyttöjen koulun keskeyttämisestä on Somaliassa merkkejä. Koulut avattiin maassa syksyllä.

”Virallista dataa ei ole, mutta koulut ovat kertoneet, etteivät kaikki tytöt ole vielä palanneet. Se johtaa varhaisiin avioliittoihin”, Allin varoittaa.

Plan on tehnyt myös kyselyn, jossa selvisi, että 80 prosenttia tytöistä ei halunnut enää takaisin kouluun koronan jälkeen, koska oli kokenut sukupuolittunutta väkivaltaa, silpomisen tai elinkeinojen menetyksen.

Sosiaalisia normeja on vaikea vastustaa

Koulujen sulkeminen tai perheiden taloudelliset ongelmat eivät yksin selitä sitä, miksi tyttöihin kohdistuvat haitalliset ilmiöt ovat lisääntyneet korona-aikana. Yksi selitys ovat myös syvään juurtuneet sosiaaliset normit, sanoo Plan International Suomen ohjelmapäällikkö Merja Färm.

Färm painottaa, että koronapandemian vaikutukset tiedetään lopullisesti vasta jälkikäteen. Kriisitilanteista kuitenkin tiedetään, että ihmisten energia menee niissä usein perustarpeista huolehtimiseen.

”Hyvin stressaavissa ja äärimmäisen niukkuuden tilanteissa tietyt sosiaaliset normit – sekä haitalliset että myönteiset – vahvistuvat. Ihmiset tukeutuvat sosiaaliseen koheesioon ja yhteisöllisyyteen, joiden ytimessä saattaa olla esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaus tai avioliiton asema”, hän sanoo.

Jos kriisi tapahtuu alueella, jossa esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpominen, varhaiset avioliitot ja tyttöjen ottaminen pois koulusta on yleistä jo valmiiksi, vanhemmilta ei välttämättä löydy energiaa vastustaa haitallisia normeja.

”Ihmisen pitää olla hyvässä kunnossa, jotta hän pystyy tekemään valtavirrasta poikkeavia päätöksiä ja ottamaan sen riskin, että yhteisön tuki heikkenee. Esimerkiksi tyttöjen kouluttaminen on monissa tilanteissa muutenkin kiikun kaakun. Nyt, kun koulua ei ole, koulun lopettamisesta on tullut älyttömän helppoa. Vanhemmilta ikään kuin tarvitaan yksi päätös vähemmän”, Färm sanoo.

Mary Momanyi ja Sadia Allin ovat samaa mieltä. Momanyin mielestä ongelmana on myös se, ettei esimerkiksi silpomisesta puhuta riittävästi julkisuudessa. Se ei ole poliitikkojen tai medioiden asialistalla vaan sitä harjoitetaan kaikessa hiljaisuudessa.

Allin on huolissaan myös siitä, että viime aikoina Somaliassa on otettu muutenkin takapakkia tyttöjen oikeuksien suhteen. Maassa on käsitelty muun muassa lakia, joka sallisi lapsiavioliitot, kun puberteetti on saavutettu.

”Monet vallassa olevat eivät halua, että näihin asioihin puututaan, koska he itsekin ovat sotkeutuneet lapsiavioliittoihin. Lisäksi he näkevät uhkana sen, että tytöt ovat alkaneet voimaantua ja puhua enemmän oikeuksistaan etenkin sosiaalisessa mediassa.”

Kouluun paluu helpoksi

Vielä ei tiedetä, tuleeko koronan aiheuttamista muutoksista pysyviä. Momanyi uskoo, että kun koulut lopulta avautuvat, tilanne paranee, kun oppilaita voidaan valvoa helpommin.

Toisaalta moni tyttö on jo mennyt naimisiin tai töihin eikä todennäköisesti enää palaa kouluun.

”Kouluun paluu riippuu siitä, kuinka helpoksi opetusministeriöt, kehitysyhteistyötoimijat ja humanitaariset toimijat pystyvät tekemään paluun. Pitää kiinnittää paljon huomiota siihen, että esteet saadaan mahdollisimman alhaisiksi. Olemme esimerkiksi lisänneet omiin ohjelmiimme koulutarvikkeiden jakoa ja kouluruokailua”, Färm kertoo.

Oikaisu 17.12.2020. Ensimmäisen kuvan kuvatekstissä mainittiin, että kuva on otettu ennen koronaviruspandemiaa. Todellisuudessa kuva on otettu marraskuussa 2020.