Koronapandemia osoitti, että koulutuksesta pitää viimein tehdä ilmaista kaikille, sanoo Human Rights Watch | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Koronapandemia osoitti, että koulutuksesta pitää viimein tehdä ilmaista kaikille, sanoo Human Rights Watch

Koronapandemia on vaikuttanut etenkin niiden lasten koulunkäyntiin, jotka olivat eriarvoisessa asemassa jo ennen pandemiaa, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. ”Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, järjestön tutkija Elin Martinez toteaa.

Liitutaululle kirjoitettu teksti covid-19, jota lapsen käsi koskettaa.

Korona on häirinnyt lähes kaikkien maailman lasten koulunkäyntiä. Kuva: Nenad Stojkovic / CC BY 2.0.

Koulutuksesta pitää tehdä kaikkien maiden koronaelvytyssuunnitelmien keskipiste, ja siitä pitäisi tehdä ilmaista ja saavutettavaa kaikille, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Järjestön eilen ilmestyneen koulutusraportin mukaan pandemia vahvisti jo olemassa olevaa eriarvoisuutta, sillä kaikilla lapsilla ei ollut mahdollisuuksia oppimiseen tai esimerkiksi etäoppimisvälineiden hankkimiseen.

Raporttia varten haastateltiin vuoden aikana yli 470:tä oppilasta, vanhempaa ja opettajaa 60 maassa, myös Suomessa.

”Opettaja soitti minulle ja käski minun ostaa ison puhelimen [älypuhelimen] verkko-opetusta varten. Minulla ei ole rahaa ruokkia perhettäni ja kamppailen tullakseni toimeen. Miten minulla olisi varaa puhelimeen ja internetiin”, sanoi seitsemän lapsen nigerialaisäiti Lagosista Nigeriassa.

Suomalaiset opettajat puolestaan kertoivat raportissa kontaktin katoamisesta lapsiin sekä suuresta työmäärästä.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on arvioinut, että pahimmillaan koulujen sulut ovat vaikuttaneet pandemian aikana noin 90 prosenttiin koululaisista ja opiskelijoista. Tällä hetkellä 26 maassa koulut ovat kiinni pandemian takia valtakunnallisesti ja 55 maassa osittain.

Raportin mukaan moni maa on luottanut pandemian aikana verkko-oppimiseen, mutta monilla hallituksilla ei ollut politiikkaa, resursseja tai infrastruktuuria tarjota verkko-oppimista niin, että se olisi mahdollista kaikille.

Keskeistä on, että pandemia pahensi jo olemassa olevia ongelmia ja koulujen sulkeminen kuritti eniten niitä, jotka kärsivät syrjinnästä jo valmiiksi: esimerkiksi köyhiä, vammaisia, etnisten vähemmistöjen jäseniä, tyttöjä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, maaseudulla asuvia sekä konflikteista kärsiviä ja pakolaisia.

”Hallituksilla oli vuosien selvät todisteet, jotka osoittivat täsmälleen, mitkä lapsiryhmät kärsisivät todennäköisimmin koulujen sulun aikana. Ja silti nämä lapset kohtasivat pahimmat haasteet oppimisen jatkamisessa. Pelkkä koulujen avaaminen uudelleen ei poista vahinkoja eikä edes varmista, että kaikki lapset palaavat kouluun”, sanoo HRW:n vanhempi koulutustutkija Elin Martinez tiedotteessa.

Monet lapset eivät myöskään palaa kouluun, raportissa muistutetaan. Lapset ovat alkaneet tehdä työtä, menneet naimisiin, hankkineet lapsia, vieraantuneet koulutuksesta tai päätelleet, etteivät enää saa kurottua kuilua umpeen. Osa on ylittänyt ilmaisen koulutuksen yläikärajan.

HRW:n mukaan hallitusten pitäisi nyt puuttua sekä pandemian vaikutuksiin että ongelmiin, jotka olivat olemassa jo ennen sitä. Niiden pitää analysoida, ketkä jäivät pois koulusta ja ketkä tulivat takaisin ja varmistaa, että paluuohjelmat etsivät kaikki keskeyttäneet sekä myös ne, jotka eivät käyneet koulua pandemian alkaessakaan.

”Tavoitteena ei pitäisi olla vain palata siihen, miten asiat olivat ennen pandemiaa vaan korjata järjestelmien virheet, jotka ovat jo kauan estäneet kouluja toivottamasta tervetulleeksi kaikkia lapsia”, Martinez toteaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia