Kreikan pääkaupungissa Ateenassa alkoi eilen tiistaina oikeudenkäynti, jossa syytettynä on 24 siirtolaisia ja pakolaisia auttanutta aktivistia.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet oikeudenkäyntiä Kreikan viranomaisten yrityksenä torjua maahan Välimeren kautta saapuvia pakolaisia ja siirtolaisia ja kriminalisoida heidän auttamisensa. 

”Oikeudenkäynti paljastaa, miten Kreikan viranomaiset menevät äärimmäisyyksiin torjuakseen humanitaarisen avun ja kannustaakseen siirtolaisia ja pakolaisia olemaan etsimättä turvaa maan rannoilta. -- On farssi, että tämä oikeudenkäynti edes on käynnissä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Euroopan toimiston johtaja Nils Muižnieks tiedotteessa.

Syytetyiden joukossa eniten huomiota ovat saaneet syyrialainen pakolainen Sarah Mardini sekä saksalainen pelastussukeltaja Seán Binder, joita syytetään muun muassa vakoilusta ja väärennyksestä. Niistä voi saada jopa kahdeksan vuoden tuomion. Heitä tutkitaan yhä myös ihmissalakuljetuksesta, petoksesta, rikollisjärjestön jäsenyydestä ja rahanpesusta, joista voi saada 20 vuoden tuomion.

Mardini tuli tunnetuksi vuonna 2015 pelastettuaan sisarensa Yusra Mardinin kanssa Turkista Kreikan Lesbokselle matkalla olleita pakolaisia. Mardinit olivat veneessä, jonka moottori hajosi. Siskokset vetivät 18:aa ihmistä kuljettaneen veneen uimalla Lesbokselle.

Seuraavana vuonna Mardini palasi Kreikkaan ja alkoi osallistua kreikkalaisen Emergency Respose Centre International -järjestön avustusoperaatioon vapaaehtoisena. Järjestö pelasti pakolaisia ja siirtolaisia mereltä sekä tarjosi näille terveydellistä apua ja koulutusta näille. Järjestö on sittemmin lopettanut toimintansa, eikä Lesboksella ole enää aktiivista avustusoperaatiota.

Binder ja Mardini pidätettiin elokuussa 2018, ja he olivat vankilassa yli sata päivää ennen vapautumistaan takuita vastaan.

Binderiä ja Nardinia vastaan nostetussa vakoilusyytteessä on kyse siitä, että heidän epäillään seuranneen Kreikan rannikkovartioston ja EU:n rajavalvontavirasto Frontexin radiokanavia. Väärennyssyyte taas liittyyy siihen, että Nardinin ja Binderin epäillään pyrkineen väärennettyjä sotilaskilpiä käyttäen alueelle, jonne pakolaisia ja siirtolaisia toisinaan rantautuu.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kuitenkin muistuttaa, että salaamattomia radiokanavia voi kuunnella kuka tahansa, sotilaskilpien väärentämisen Nardini ja Binder ovat kiistäneet.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet oikeudenkäyntiprosessia erilaisista virheistä. Esimerkiksi HRW:n mukaan syytetyt eivät ole saaneet kattavasti tietoa edes syytteistä, jotka heitä koskevat. Marraskuussa 2021 oikeudenkäyntiä jouduttiin lykkäämään, koska se oli käsittelyssä tuomioistuimessa, jolla ei ollut toimivaltaa ottaa sitä käsittelyyn.

Kreikkaan saapui YK:n pakolaisjärjestön mukaan meri- ja maateitse viime vuonna vajaat 19 000 siirtolaista ja pakolaista. Lesbokselle saapui noin 3 500. Maa on viime vuosina torjunut siirtolaisia yhä kovemmin ottein ja muun muassa pakottanut maateitse maahan pyrkiviä takaisin Turkin puolelle.

YK:n ihmisoikeuspuolustajien erityisraportoija Mary Lawlor teki Kreikkaan viime vuonna tarkkailumatkan ja kertoi alustavissa löydöksissään, että aktivistien keskuudessa vallitsee pelko, joka näyttää olevan  seurausta ”heidän laillisen, rauhanomaisen työnsä kriminalisoinnista”.