Noin 63 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä. Osuus on pysynyt suhteellisen samana viime vuosina, mutta takavuosien, lähes 90 prosentin kannatuksesta ollaan kaukana, selviää ulkoministeriön tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen asiantuntijoiden mukaan kyselyn tuloksissa näkyy yhä selkeämmin suomalaisten jakautuminen sukupuolen, puoluekannan ja koulutustason mukaan.

”Kokonaisuudessaan mielipiteet ovat muuttuneet melko vähän, mutta sen johtopäätöksen voi tehdä, että suomalaiset ovat yhä jakaantuneempia kehitysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Se voi johtua lisääntyneestä julkisesta keskustelusta, vaaleista tai hallitusneuvotteluista sekä niihin liittyvästä keskustelusta”, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio lehdistötilaisuudessa tänään.

Kyselyn mukaan naisista peräti 80 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, miehistä vain 46 prosenttia. Samantyyppinen jakolinja näkyy myös puoluekannoissa. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista yli 90 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, ja samalla kannalla on selvä enemmistö muidenkin puolueiden kannattajista. 

Sen sijaan perussuomalaisten kannattajista peräti 82 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksisenä tai peräti yhdentekevänä. 

Myös koulutustausta vaikuttaa: mitä korkeampi koulutus, sitä kehitysyhteistyömyönteisemmät mielipiteet. Samat tekijät näkyvät useimmissa muissakin kysymyksistä.

Taloustutkimuksen mukaan tänä vuonna tutkimuksessa näkyy myös hienoista ääripäiden korostumista. Yhä useampi kertoo muuttaneensa suhtautumistaan joko myönteisempään tai kielteisempään suuntaan. Peräti kolmannes on muuttanut mieltään kielteisempään suutaan.

Kyselyyn vastasi 1 152 ihmistä internetpaneelissa touko-kesäkuun vaihteessa. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kannatus yhä suurta

Kysely julkaistaan kriittisellä hetkellä, sillä hallitusneuvotteluissa on mediatietojen mukaan käyty vääntöä kehitysyhteistyön kohtalosta etenkin perussuomalaisten ja rkp:n välillä.

Vaikka kysely osoittaakin myös tavallisten suomalaisten jakautuneisuuden, yleiskuva on tutkijoiden mukaan positiivinen.

”Osa suhtautuu positiivisesti ja osa todella kriittisesti, mutta jos ajatellaan kokonaisuutta, niin kehitysyhteistyöllä on suomalaisten enemmistön kannatus. Niitä, joilla on todella kriittinen käsitys kehitysyhteistyöstä, on noin viidesosa”, sanoi tutkimusjohtaja Tuomo Turja. 

Kyselystä selviää esimerkiksi, että humanitaarista apua pitää tärkeänä 80 prosenttia suomalaisista; perussuomalaistenkin kannattajista yli puolet. 94 prosenttia pitää tärkeänä humanitaarisen avun antamista Ukrainaan. Myös köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen maailmasta on selkeän enemmistön mielestä tärkeää.

Kyselyn mukaan puolet suomalaisista myös lisäisi kehitysyhteistyömäärärahoja, 37 prosenttia taas leikkaisi tai lopettaisi kokonaan. Loput pitäisi rahoituksen ennallaan tai ei osaa vastata.

Kasvokkain mielipiteitä kaunistellaan

Vaikka suomalaiset edelleen suhtautuvat kehitysyhteistyöhön varsin myönteisesti, takavuosiin verrattuna sen kannatus on laskenut selvästi.

Ennen koronapandemiaa, kun kysely vielä tehtiin kasvokkain, kehitysyhteistyötä piti tärkeänä jopa lähemmäs 90 prosenttia vastanneista. Verrattuna nykytilanteeseen kannatuksen voi katsoa romahtaneen.

Tutkijoiden mukaan muutosta selittävät sekä tutkimusmetodin muutos että aito mielipidemuutos.

”On havaittu, että henkilökohtaisissa haastatteluissa ihmiset eivät ole niin kriittisiä tai sano mielipidettään yhtä suoraan. Internetpaneelissa saa ehkä hieman aidomman mielipiteen esille”, Saarnio totesi.

Tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan myös asenneilmasto on viime vuosina muutenkin muuttunut kehitysyhteistyön kannalta kielteisemmäksi. Yksi syy on Suomen taloudellisen tilanteen heikkeneminen.

”Avoimista vastauksista näkyy, että raha on kriittisesti suhtautuville keskeinen tekijä. Kehitysyhteistyötä joko pidetään tehottomana, todetaan, että rahat voisi käyttää Suomessa tai suhtaudutaan kehitysyhteistyöhön kriittisesti, koska ajatellaan, että Suomen taloudellinen tilanne on ylipäätään niin huono.”