Maailman kauppajärjestössä keskustellaan tällä viikolla siitä, pitäisikö koronaviruslääkkeisiin, -rokotteisiin ja muuhun teknologiaan liittyvistä patenteista luopua väliaikaisesti, jotta potilaat myös köyhimmissä maissa saisivat helpommin lääkkeitä ja rokotteita.

Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat lokakuussa WTO:lle poikkeusta sen voimassa oleviin, immateriaalioikeuksia koskeviin sääntöihin. Poikkeuksen turvin maat saisivat jättää myöntämättä tai panematta täytäntöön patentteja ja muita immateriaalioikeuksia, jotka liittyvät koronalääkkeisiin, -rokotteisiin, -diagnostiikkaan ja muuhun teknologiaan. Sääntö olisi voimassa koronapandemian ajan, kunnes laumaimmuniteetti saavutetaan.

Tähän mennessä 99 maata on asettunut kannattamaan ehdotusta, kertoo ehdotusta tukeva Lääkärit ilman rajoja -järjestö (MSF). Myös sadat muut järjestöt sekä YK:n hiv/aids-ohjelma UNAIDS tukevat sitä. Sen sijaan monia rikkaita maita ehdotus ei miellytä.

”Edes globaali pandemia ei pysäytä lääkeyhtiöiden normaalia liiketoimintatapaa, joten maiden pitää käyttää kaikkia saatavilla olevia välineitä sen varmistamiseksi, että koronaan liittyvät lääkkeet ovat saatavilla ja kohtuuhintaisia kaikille, jotka niitä tarvitsevat”, sanoo MSF:n lääkkeiden saatavuuskampanjan johtaja Sidney Wong tiedotteessa.

MSF:n mukaan koronapandemian ajalta on jo todisteita lääkeyhtiöiden kyseenalaisesta toiminnasta.

Esimerkiksi lääkeyhtiö Gileadilla on oikeudet yhteen ainoista lääkkeistä, joilla on todettu olevan mahdollista hyötyä koronan hoidossa, remdesiviriin. Se on saanut 70 miljoonaa dollaria julkista rahoitusta lääkkeen kehittämiseksi mutta on silti hinnoitellut lääkkeen 2 340 dollariin viiden päivän hoitojaksoa kohti, vaikka tutkimusten mukaan kustannukset voisivat olla alle yhdeksän dollaria. Samalla se on neuvotellut lisenssit niin, että puolet maailman väestöstä ei voi saada lääkettä, MSF kritisoi lokakuussa. Myös muita lääkkeitä on jo patentoitu useissa maissa.

MSF pelkää saman ongelman pätevän myös koronarokotteiden saatavuuteen, sillä kehitysmaiden on ollut vaikea saada käyttöönsä myös muita uusia rokotteita, kuten hpv-rokotetta.

Lääkkeiden immateriaalioikeuksista säädetään WTO:n TRIPS-sopimuksessa. WTO:n sääntöjen mukaan sen velvoitteista voidaan kuitenkin poiketa poikkeusolosuhteissa. Intian ja Etelä-Afrikan ehdotuksen kannattajat ovat muistuttaneet, että näin tehtiin myös vuonna 2001, kun aids-epidemia oli huipussaan.

Patenttien myöntämisen ja toimeenpanon keskeyttämisen ansiosta ihmiset kehitysmaissa saivat halpoja geneerisiä aids-lääkkeitä ja miljoonien henki pelastui.

Koronapandemian aikana osa rokotevalmistajista on ilmoittanut joustoista immateriaalioikeuksiinsa, mutta pääosin lääkeyhtiöt ovat olleet nihkeitä kannattamaan muutosta. Ne eivät ole myöskään lähteneet mukaan Maailman terveysjärjestön rokotepooliin jakamaan tietojaan rokotteista.

Myöskään monet vauraat maat, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Brasilia, Australia, Norja, Sveitsi ja EU eivät ole osoittaneet tukeaan ehdotukselle.
 
”Hallitusten pitää kysyä itseltään, millä puolella historiaa ne tahtovat olla, kun kirjat tästä pandemiasta kirjoitetaan”, Wong sanoo.

TRIPS-neuvosto on keskustellut asiasta lokakuussa, ja tällä viikolla on määrä käydä uusia keskusteluja. Jotta muutos tulisi voimaan, tarvitaan kolmen neljäsosan äänten enemmistö WTO:n yleisneuvostossa.