Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet
Maailman pelastamisen resepti pian valmis
Maailman maat nuijivat parhaillaan kokoon lopullista luonnosta kestävän kehityksen tavoitteista. Kokousta seuraavan asiantuntijan Jouni Nissisen mukaan tavoitteista tulee hyvät, jos ne vain pystytään toteuttamaan.
Lista maailman uusista kehitystavoitteista saattaa olla valmis jo tällä viikolla, mikäli New Yorkissa parhaillaan neuvottelevat YK:n jäsenmaat pääsevät sopuun loppuasiakirjan luonnoksesta. Virallisesti tavoitteet hyväksytään syyskuussa YK:n yleiskokouksessa.
Siellä asiakirjaa ei ole tarkoitus enää avata, mikäli sen luonnos saadaan valmiiksi huomenna perjantaina päättyvissä neuvotteluissa, kertoo kokousta kansalaisjärjestöedustajana seuraava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen.
Hänen mukaansa tammikuusta asti käytyjen neuvotteluiden tunnelma on alkanut viimeisellä kierroksella tiivistyä.
"Nyt täällä väännetään ihan tosissaan asiakirjan sisällöstä", hän kertoi keskiviikkona alkuillasta Suomen aikaa.
Perheen asema kiistan kohteena
Kestävän kehityksen tavoitteiden on määrä jatkaa YK:n tänä vuonna umpeutuvien vuosituhattavoitteiden perinnettä. Kahdeksan vuosituhattavoitetta, joista tärkein oli köyhyyden puolittaminen, asetettiin vuonna 2000.
Uuden kestävän kehityksen tavoiteohjelman on määrä olla voimassa vuoteen 2030 asti. Toisin kuin vuosituhattavoitteet, ne koskevat kaikkia maailman maita ja ottavat etenkin ympäristökysymykset paremmin huomioon.
Periaatteessa maat ovat jo päässeet sopuun siitä, että tavoitteita tulee olemaan 17 ja niiden alatavoitteita 169 – tärkeimpänä äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Nissisen mukaan useita pienempiä asioita on kuitenkin yhä sopimatta. Yksi niistä on perheen asema kestävässä kehityksessä.
Osa konservatiivisemmista maista haluaisi, että loppuasiakirjassa korostettaisiin ydinperhettä, minkä liberaalit maat taas kokevat syrjivän esimerkiksi yksinhuoltaja- ja sateenkaariperheitä.
"Erään EU-maan neuvottelija naureskeli, että vain YK:ssa perheen käsite voi muuttua myrkylliseksi. Niinkin positiivisesta sanasta kuin perhe pystymään saamaan diplomaattinen kiista aikaiseksi", Nissinen toteaa.
Lisäksi maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kaikkien tavoitteiden määrällisistä yksityiskohdista. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon kattavuuden kohdalla tavoitteena on vasta "x", eikä ole selvää, mitä sille ja muille x:ille tapahtuu.
Kunnianhimoinen ehdotus
Viimeisin luonnos loppuasiakirjasta (pdf) valmistui sunnuntaina. Nissisen mukaan se on onnistunut, kun ottaa huomioon, miten vaikeiksi YK-neuvottelut ovat viime vuosina muuttuneet. Länsimaat ovat menettäneet vaikutusvaltaansa ja isot kehitysmaat korottaneet ääntään, mikä on johtanut erilaisten maailmankuvien törmäykseen.
Kestävän kehityksen tavoitteiden tapauksessa maat kuitenkin hyväksyivät lähes suoralta kädeltä ehdotuksen, jonka 30 maan edustajista koostunut työryhmä julkisti jo viime kesänä, vaikka tarkoitus oli, että luonnoksesta vielä neuvotellaan. Niinpä listasta tulikin puolivahingossa kunnianhimoinen, Nissinen sanoo.
"Se on oikeasti hyvä paperi, jos se vain saadaan toteutettua edes suurin piirtein. Silloin se oikeasti muuttaa maailmaa. Mutta tässä on vielä kysymys siitä, saadaanko se toteutettua."
Muun muassa tavoitteiden valtava määrä ja kysymykset siitä, miten niiden toteutuminen mitataan, ovat herättäneet huolta jo etukäteen. Myöskään kaikkia järjestöjen ajamia asioita ei listalle saatu.
Esimerkiksi naisten seksuaalioikeudet jäävät pois, samoin fossiilisten polttoaineiden tukien sekä kalastuksen ja maatalouden haitallisten tukien poistaminen, Nissinen kertoo.
Kestävän kehityksen tavoitteet
1. Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
2. Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen.
3. Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaikenikäisille ihmisille.
4. Kaikille avoimen, tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen takaaminen ja elinikäiset oppimismahdollisuudet kaikille.
5. Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen.
6. Veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation varmistaminen kaikille.
7. Edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen kaikille.
8. Inklusiivisen ja kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen kaikille.
9. Kestävän infrastruktuurin rakentaminen, kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen.
10. Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä.
11. Kaupunkien ja asuinyhdyskuntien tekeminen inklusiivisiksi, turvallisiksi ja kestäviksi.
12. Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistaminen.
13. Kiireellisten toimenpiteiden toteuttaminen taistelussa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (linjassa YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen UNFCCC:n kanssa).
14. Valtamerten, merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen.
15. Maaekosysteemien suojelu, niiden palauttaminen ennalleen ja kestävän käytön edistäminen, metsien kestävä käyttö, taistelu aavikoitumista vastaan, maaperän köyhtymisen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen.
16. Rauhanomaisten ja inklusiivisten yhteiskuntien edistäminen kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Oikeuspalveluiden pariin pääsemisen varmistaminen kaikille ja tehokkaiden, vastuullisten ja inklusiivisten instituutioiden rakentaminen kaikilla tasoilla.
17. Toimeenpanokeinojen vahvistaminen ja globaalin kumppanuuden elvyttäminen kestävän kehityksen edistämiseksi.
Lähteet: Ulkoministeriö ja viimeisin asiakirjaluonnos (pdf)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia