(IPS) -- Meksikossa, Kolumbiassa, Brasiliassa ja Hondurasissa murhattiin viime vuosikymmenen aikana yhteensä 139 journalistia. Lähes puolet heistä oli tehnyt juttuja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Neljän valtion osalle tuli vuosina 2011–2020 kaikkiaan 80 prosenttia koko Latinalaisen Amerikan toimittajamurhista, kertoi Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF) toukokuussa.

Surmatuista 139:stä journalistista 46 prosenttia raportoi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä aiheista ja 39 prosenttia politiikasta.

Lukuisiin toimittajamurhiin liittyi piirteitä, jotka yleensä yhdistetään rikollisryhmien toimeenpanemiin teloituksiin. Joka neljäs uhri oli ensin siepattu. Myöhemmin löydettiin ruumis, jossa oli usein kidutuksen jälkiä.

Toimittajan ammatti osoittautui erityisen vaaralliseksi pienillä paikkakunnilla. Murhatuista 56 prosenttia asui alle 100 000 asukkaan kaupungissa.

Lähes puolet uhreista oli kertonut aiemmin sosiaalisessa mediassa, esimiehilleen tai viranomaisille saaneensa uhkauksia. Vain kymmenesosa oli jonkinlaisessa valtion suojeluksessa.

Uhreista 93 prosenttia oli miehiä, kun taas naistoimittajia hiljennettiin uhkauksilla ja ahdistelulla, jota kohdistettiin myös heidän perheenjäseniinsä.

Ei ole yllätys, että järjestäytynyttä rikollisuutta penkovat toimittajat vaarantavat henkensä. RSF:n raportti paljastaa myös, että rikollismafioiden ja poliittisen eliitin kietoutuminen yhteen voi koitua kohtalokkaaksi journalisteille.

Itsesensuuri yltyy Meksikossa

Latinalainen Amerikka oli maailman vaarallisin paikka toimittajille vuonna 2020. Pahin tilanne oli Meksikossa, jossa vähintään kahdeksan journalistia kuoli tutkittuaan poliitikkojen ja järjestäytyneen rikollisuuden kytköksiä.

Sananvapausjärjestö Artículo 19 kutsuu Veracruzin, Tamaulipasin, Oaxacan, Guerreron ja Chihuahuan osavaltioita ”hiljaisuuden vyöhykkeiksi”, koska valikoivat toimittajamurhat herättävät kasvavaa pelkoa ja vahvistavat itsesensuuria.

Kolumbiassa rauhanprosessia seuraavat toimittajat kokevat ilmapiirin muuttuneen entistä hämärämmäksi ja pelottavammaksi sen jälkeen, kun Iván Duque voitti presidentinvaalit kesällä 2018, brittilehti The Guardian kertoo.

Useat journalistit ovat saanet viestejä puolisotilaalliselta Águilas Negras (Mustat kotkat) -ryhmältä, joka on usein yhdistetty nimettömiin uhkauksiin.

Bolsonaro uhkana Brasiliassa

Brasiliassa presidentti Jair Bolsonaro muodostaa vakavan vaaran toimittajille, RSF toteaa.

Vuoden 2018 vaalien aikana Brasilian tutkivien toimittajien yhdistys (Abraji) kirjasi yli 130 journalisteihin kohdistuvaa uhkausta tai väkivallantekoa. Varsinkin maan suurimman päivälehden Folha de São Paulon toimittajia uhkailtiin, koska he kirjoittivat kriittisesti Bolsonarosta ja hänen vaalikampanjastaan.

Journalistien murhat jäävät usein rankaisematta. Kansainvälinen Committee to Protect Journalists -järjestö (CPJ) luokitteli vuonna 2018 Meksikon, Brasilian ja Kolumbian maailman huonoimmiksi näiden rikosten ratkaisijoina. Brasilia ja Meksiko säilyttivät luokituksen myös 2019 ja 2020.

CPJ:n mukaan viranomaisilla ei noissa maissa ole tahtoa eikä voimavaroja toimittajamurhien selvittämiseen. Epäillyillä sen sijaan on ”keinot vältellä oikeutta poliittisen vaikutusvallan, rahan tai pelottelun avulla. ”