(IPS) -- Etelä-Malawin Mulanjessa näkymä on musertava, lakoontunutta viljaa silmänkantamattomiin. Sadon on tuhonnut trooppinen sykloni Freddy.

Yksi ruhjoutuneen maissin peittämistä pelloista kuuluu Eliza Mponyalle. Se on neljää lastaan yksinhuoltajana elättävän Mponyan elämänlanka. Peltotilkun tarjoama maissisato ei riitä koko vuodeksi mutta aina seuraavaan satoon kuitenkin.

Mponya arvelee, että nyt maissia olisi riittänyt marraskuun loppupuolelle.

”Saimme hyvin sateita. Lisäksi olimme onnekkaita, kun poikani sai Mosambikista pätkätöitä ja saatoimme ostaa hänen palkallaan lannoitteita”, Mpnoya kertoo.

”Mutta juuri kun kovan työn hedelmien korjuuaika oli koittamassa, tuli tuho. Se raastaa sydäntä.”

Vuosi sitten Malawissa riehuivat trooppiset myrskyt Ana ja Gombe, joiden tuhoista ei ehditty toipua ennen kuin sykloni Freddy iski niitäkin kovemmin.

Pyörittyään Madagaskarilla ja Mosambikissa myrsky saapui Malawiin 11. maaliskuuta. Seuraavana iltapäivänä alkanut sade piiskasi kolmen vuorokauden ajan melkein koko maan eteläosaa.

Joet murtautuivat uomistaan, ja raivokkaat tulvat valtasivat uusia alueita. Mutavyöryt työnsivät tieltään jättiläislohkareita, jotka murskasivat alleen ihmisiä ja heidän kotejaan.

Presidentti Lazarus Chakwera julisti hätätilan, pyysi ja sai apua. Tuhot ovat kuitenkin laajempia kuin missään aiemmassa Malawia kohdanneessa luonnonkatastrofissa. Malawissa vietettiin maaliskuussa kahden viikon suruaika.

Pahin isku maatalouteen

Valtiollinen Department of Disaster Management Affairs (DoDMA) on julkaissut raportin, jonka mukaan 2,2 miljoonaa ihmistä on kärsinyt Freddystä, 676 ihmistä kuollut ja 538 kateissa. Heistä monien uskotaan hautautuneen mutavyöryjen ja romahtaneiden talojen alle tai huuhtoutuneen maamassojen mukaan.

Vammojen vuoksi hoidettavana on 2 000 ihmistä, heistä osa jollain 760 evakuointileiristä. Yhteensä leireillä on 650 000 tuhoutuneilta alueilta paennutta ihmistä.

Teitä on vaurioitunut 405 kilometrin matkalta ja terveysasemia vahingoittunut 63. Lähes miljoonan ihmisen vesi- ja jätevesijärjestelmä on kärsinyt.

Pahiten Freddy iski Malawin talouden kivijalkaan, maatalouteen. Yli kaksi miljoonaa maanviljelijää menetti satonsa ja karjansa, ja yli 179 000 hehtaaria viljelyalasta on tuhoutunut.

Mponyan pellot kuuluvat viimeksi mainittuihin.

Hänen maissisatonsa olisi kypsynyt korjattavaksi huhtikuun lopulla. Nyt sadon korjasi tulva, ja Mponya on murtunut nainen.

”En ole eläessäni kokenut mitään tällaista”, hän sanoo.

Surkea ennuste jo ennen Freddyä

Jo ennen syklonia Malawin hallitus aikoi toimittaa ruokaa 3,8 miljoonalle kotitaloudelle – tarkoitus oli auttaa heidät selviytymään seuraavaan satoon saakka, siis siihen, jonka Freddy tuhosi.

Globaalia ruokaturvaa seuraava the Famine Early Warning Systems Network (Fewsnet) varoitti, että Malawin eteläosissa maissisato voi pudota jopa puoleen. Maissi on malawilaisten ruokavalion keskeinen osa ja talouden avaintekijä.

Fewsnetin arvion mukaan köyhien kotitalouksien ruokavarastot kestäisivät elokuun lopulle, kun ne hyvinä satovuosina riittävät lokakuun loppuun. Huonon sadon arvioitiin osin johtuvan lannoitteiden puutteesta. Monet omavaraisviljelijät luottivat hallituksen lannoiteohjelmaan, joka kärsi logistisista ja saatavuusongelmista. Markkinahinnat olivat monelle liian korkeita.

Fewsnet laati raporttinsa jo ennen kuin sykloni iski Malawiin.

Varhaisia varoitusjärjestelmiä ja kestäviä ratkaisuja

Ajatushautomo MwAPATA-instituutin tutkija Christone Nyondo sanoo, että sykloni on iskenyt voimakkaasti perheiden, alueen ja koko maan ruokaturvaan.

Nyodnon mukaan satonsa menettäneet ovat pahassa pulassa ilman ulkopuolista apua. Hän ehdottaa pika-avuksi nopeiden maissilajikkeiden istuttamista.

Olennaista Nyondon mielestä olisi kuitenkin investoida pitkäkestoisiin ja kestäviin ratkaisuihin, sillä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä.

Maataloutta tutkiva Nyondo sanoo, että Malawi on liian kauan panostanut tuhoista selviytymiseen. Jatkossa on sijoitettava ennakkovaroitusjärjestelmiin ja suunnittelee tulevaisuutta niiden tuoman tiedon perusteella.

”Toimet ruokaturvan säilyttämiseksi vaihtelevat kausittain. Jos ennustettu tuho on laaja kuivuus, ennakkosuunnittelussa strategiset investoinnit kastelujärjestelmiin ovat avainasemassa”, Nyondo kertoo sähköpostitse.

”Joka tapauksessa on investoitava kastelujärjestelmiin, varastointiin ja muuhun kriittiseen infrastruktuuriin jo ennen katastrofia. Se on varmin tapa suojata ruokaturvamme. Kallista se tulee toki olemaan, mutta myös välttämätöntä.”