Legopalikoita, juomapulloja, ostoskasseja ja paljon muuta. Maailmassa on vuodesta 1950 lähtien tuotettu yli yhdeksän miljardia tonnia muovia. Neljän viime vuosikymmenen aikana muovintuotannon määrä on yli nelinkertaistunut, ja kasvu jatkuu.

Muovin hyödyllinen ominaisuus, kestävyys, muuttuu ongelmaksi, kun muovista tulee jätettä. Suurin osa kaikesta muovista päätyy ennemmin tai myöhemmin mereen. Valtameriin päätyneen muovin määräksi on arvioitu 75–200 miljoonaa tonnia, ja määrä kasvaa vuosittain yli 10 miljoonalla tonnilla, todetaan YK:n ympäristöohjelman julkaisemassa raportissa.

Meriin päätyvä muovi on vakava ongelma merieläimille ja linnuille. Eläimet voivat tukehtua muovipusseihin, jäädä kiinni hylättyihin kalastusverkkoihin ja syödä muovia joko vahingossa tai luullessaan sitä ravinnoksi. Vaikka muovin syönti ei johtaisi suoraan kuolemaan, sillä on lukuisia haittavaikutuksia. Elimistöön päätyessään muovit voivat aiheuttaa esimerkiksi tulehduksia, kasvuhäiriöitä, muutoksia aivojen kehityksessä ja heikentää eliöiden lisääntymistä.

Myös ihmiset saavat merten muovijätteestä osansa ravintoketjun mukana. Ihmisen elimistöön päätyvillä mikromuoveilla ja niiden sisältämillä kemikaaleilla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisen hormonitoimintaan.

Muovi on myös ilmasto-ongelma. Vuonna 2015 muovintuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 1,7 gigatonnia hiilidioksidia. Päästöjen ennustetaan miltei nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. 

Vähemmän tunnettua on muoviroskan vaikutus hiilen kiertoon ekosysteemeissä. Muovit voivat vaikuttaa haitallisesti planktoniin, koralleihin, meriruohoihin sekä rannikoiden mangrovemetsiin ja suolaliejukoihin, jotka kaikki ovat tärkeitä hiilen sitojia.

Vaikka muovia on ryhdytty kierrättämään monissa maissa, globaalisti alle 10 prosenttia muovista kierrätetään. Myöskään biohajoavat muovit eivät tarjoa ratkaisua, sillä osa niistä hajoaa kunnolla vain teollisessa kompostoinnissa. Luontoon päätyessään niiden hajoaminen voi viedä useita vuosia.

Raportissa kannustetaankin kehittämään jätehuoltoa, kierrätystä sekä ylipäänsä muovin käytön vähentämistä. Tarvetta olisi myös muovijätteen käyttöä ja käsittelyä sitovalle kansainväliselle sopimukselle. Ympäristöjärjestöt ovat kampanjoineet muovisopimuksen puolesta, ja Pohjoismaat antoivat kaksi vuotta sitten sitä koskevan julkilausuman.