Henkilömiinat sekä muut räjähteet tappoivat viime vuonna yli 2 000 ihmistä. Uhrimäärä oli yhteensä 8 605, eniten sitten vuoden 1999, käy ilmi tuoreesta maamiinaraportista.

Vuosittain julkaistavan raportin mukaan syynä suureen uhrimäärään olivat pääosin Afganistanin, Libyan, Ukrainan ja Jemenin konfliktit. Lähes neljä viidestä uhrista oli siviilejä.

”Muutamat intensiiviset konfliktit, joissa vallitsee täydellinen piittaamattomuus siviilien turvallisuudesta, on johtanut hyvin suuriin uhrimääriin toista vuotta peräkkäin. Tämä osoittaa, että kaikkien maiden on liityttävä miinakieltosopimukseen ja lisättävä apua uhreille”, toteaa yksi raportin tekijöistä, Loren Persi tiedotteessa.

Raporttia julkaisee maamiinoja vastustava International Campaign to Ban Landmines -verkosto, joka seuraa samalla myös 20 vuotta sitten allekirjoituksille avatun Ottawan sopimuksen toteutumista. Vuonna 1999 voimaan tulleessa henkilömiinat kieltävässä sopimuksessa on mukana 163 maata, jotka ovat sitoutuneet miinanraivaukseen ja miinavarastojensa tuhoamiseen. Päivää ennen raportin julkaisua mukaan liittyi myös Sri Lanka.

Raportin mukaan miinoitetuista, sopimuksessa mukana olevista maista vain neljä, Chile, Peru, Mauritania ja Kongon demokraattinen tasavalta, ovat kuitenkin pääsemässä tavoitteeseen raivata miinat kymmenessä vuodessa. Yhteensä maailmassa on yhä 61 miinojen saastuttamaa maata tai aluetta. Pahimmin saastuneita ovat Afganistan, Angola, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Kambodža, Tšad, Kroatia, Irak, Thaimaa ja Turkki.

Uhrimäärien kasvusta huolimatta myönteisiäkin uutisia on: viime vuonna kansainväliset avunantajat lisäsivät rahoitustaan miinanraivaukselle ja muulle miinojen vastaiselle toiminnalle. Yli 232 000 miinaa tuhottiin, mikä on merkittävästi enemmän kuin vuonna 2015.

Myös miinojen uusi käyttö on harvinaista. Viimeisen vuoden aikana miinoja ovat käyttäneet Syyria ja Myanmar sekä tietyt aseelliset ryhmät eri maissa, raportissa kerrotaan.