”Minulla on nyt kiire, mutta muuten hakkaisin teidät. Menkää töihin!”

Muun muassa näin Hertta Aalto-Setälälle on huudeltu Elokapinan mielenosoituksissa.

Aalto-Setälä on mukana näyttävistä mielenosoituksistaan tunnetuksi tulleessa Elokapina-liikkeessä. Hän kertoo, että vihanpurkauksia on tullut juuri isojen mielenosoitusten yhteydessä. Usein vihaansa ilmaisevat tuntemattomat, hieman vanhemmat ihmiset.

Aalto-Setälä tiedostaa, että viha ei kohdistu häneen henkilökohtaisesti, vaan se on osoitettu yleisesti koko Elokapinalle.

Huomion herättäminen on strateginen valinta

Ympäristöpolitiikkaan erikoistunut BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde huomauttaa, että mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ovat aiempinakin vuosikymmeninä herättäneet paljon vihaa. Mielenosoittajille huomiota herättävät protestit ovat usein strateginen valinta.

Ympäristöjärjestö Greenpeace on jo vuosikymmenien ajan pyrkinyt saamaan ympäristökysymyksille julkisuutta näyttävillä protesteilla, joissa on usein tietoisesti rikottu lakia. Esimerkiksi maaliskuussa 2019 Greenpeacen aktivistit kiipesivät eduskuntatalon pylväisiin ja kiinnittivät sinne banderollinsa.

Elokapinan mielenosoitusten tavaramerkiksi on muodostunut vilkkaasti liikennöityjen katujen sulkeminen liikenteeltä.

”Tällaisen protestin tarkoituksena on jonkun yhteiskunnan osan pysäyttäminen hetkeksi sekä poikkeustilanteen luominen”, sanoo Lähde.

Arjen häiriintyminen ärsyttää

Elokapinalaisten toiminnan tavoitteena on saada ihmiset havahtumaan. Samalla heidän protestinsa kohdistuu moniin tavallisiin ihmisiin, jotka sattuvat olemaan sillä hetkellä liikenteessä. Aalto-Setälä ymmärtääkin ihmisten negatiiviset reaktiot.

”On todella ymmärrettävää, että ihmiset ovat vihaisia. He näkevät tilanteen niin, että me häiritsemme heidän jokapäiväistä elämäänsä. Ihmiset saattavat myös ajatella, että protesti on kohdistettu heihin henkilökohtaisesti, vaikka kyse ei ole ollenkaan siitä”, kertoo Aalto-Setälä.

Aalto-Setälä ajattelee, että tärkeää olisi kokonaiskuvan hahmottaminen. Jos ihmiset ymmärtäisivät, että yksittäisen kadun liikenteen pysäyttäminen on paljon pienempi murhe kuin ilmastokriisin nopea eteneminen, olisimme jo matkalla kohti parempaa tulevaisuutta.

Monia saattaa myös ärsyttää toiminta, jota he pitävät lainvastaisena, vaikkei se sitä olisikaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto teetti kesällä 2021 kyselytutkimuksen, jonka mukaan 68 prosenttia suomalaisista luulee, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa. Vain 16% suomalaisista tiesi, että lupaa ei tarvita.

Mielenosoituksista on kuitenkin aina tehtävä poliisille ilmoitus ja poliisi voi vaatia mielenosoituksen siirtämistä tai sen keskeyttämistä, jos siitä on huomattavaa haittaa liikenteelle. Näin on tapahtunut myös Elokapinan mielenosoituksien kohdalla.

Julkisuus on kaksiteräinen miekka

Tutkija Ville Lähde arvelee, että medialla on iso rooli siinä, millainen kuva Elokapinasta muodostuu ihmisille ja että tämä on yksi syy, miksi Elokapinan aktivistit saavat osakseen paljon vihaista käytöstä.

Lähteen mukaan Elokapinasta ja muista sen kaltaisista liikkeistä on julkisessa keskustelussa pyritty luomaan negatiivista kuvaa. Ympäristöaktivisteista on luotu mielikuva, jonka mukaan he eivät ole oikeasti kiinnostuneita ympäristöasioista, vaan enemmän kohun lietsomisesta.

”Osa poliittisista toimijoista luo tahallaan vastakkainasettelua kansalaisten ja ympäristöaktivistien välille ja tuo esille sellaista näkökulmaa, että ympäristönsuojelu toimisi tavallisia kansalaisia vastaan”, mietiskelee Lähde.

Toisaalta julkisuus on kaksiteräinen miekka. Negatiivinenkin huomio pitää ilmastonmuutosta ja muita ympäristökysymyksiä esillä julkisessa keskustelussa.

Myös Aalto-Setälä on sitä mieltä, että kansalaistottelemattomuuden harjoittaminen ja mediajulkisuus ovat tuoneet näkyvyyttä niin ilmastokriisille kuin myös Elokapinalle itselleen. Hän kertoo, että näkyvyyden ansiosta Elokapinan toimintaan on viimeisimpien mielenosoitusten aikana tullut mukaan paljon uusia ihmisiä.

”Uskon, että näkyvyys auttaa siinä, että ihmisiä lähtee enemmän mukaan. Ja mitä enemmän ihmisiä on mukana, sen helpompaa tavoitteet on saada läpi”, mainitsee Aalto-Setälä.

Myös perinteisiä vaikutuskanavia tarvitaan

Ilmastokriisin hillitsemiseen tarvitaan kuitenkin monenlaisia keinoja. Lähde ei usko, että näin iso muutos saataisiin aikaan pelkästään osoittamalla mieltä tai kansalaistottelemattomuuden keinoin. Tarvitaan myös perinteisempiä vaikutuskanavia, kuten puolueita ja kansalaisjärjestöjä. Lähde kuitenkin mainitsee, että kansalaistottelemattomuus on osoittautunut yhä uudestaan hyväksi keinoksi tietoisuuden luomisessa.

”Elokapina on saanut paljon huomiota ja samalla saanut poliitikot keskustelemaan siitä, pitäisikö Suomeen julistaa ilmastohätätila”, iloitsee Aalto-Setälä.

Hän arvioi kansalaistottelemattomuuden auttavan Elokapinan toiminnassa, vaikka liikkeen tavoitteisiin ei olekaan vielä vastattu.

Kirjoittaja on journalismin opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa.

Juttu on toteutettu osana Maailma.netin sekä Viestintä ja kehitys -säätiön hanketta, jossa koulutetaan media-alan opiskelijoita Turun ammattikorkeakoulussa sekä Metropolia-ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen teemoista, erityisesti sananvapaudesta ja demokratiasta. Hanketta rahoitetaan ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.