Adelibne Umukunzi, 28, viljelee sieniä Musanzessa, noin sadan kilometrin päässä Ruandan pääkaupungista Kigalista. Hän kertoo, että Ruandan maataloudessa naiset ovat usein näkymättömiä.

”Naiset ovat aina olleet merkittävässä roolissa maataloudessa, mutta vain taustalla. Nyt naisia näkyy maatalousyrittäjinä jatkuvasti enemmän.”

Kehittäessään sieniviljelyksiään ja sopeuttaessaan niitä paikallisiin oloihin Umukunzi ei ollut selvillä tuotteidensa markkina-arvosta. Sitäkään Umukunzi ei tiennyt, että eräs paikallinen elintarvikeyritys oli hankkinut suurimman osan hänen tuotannostaan ja jalostanut siitä sienipikkuleipiä ja -nugetteja.

Immateriaalioikeudet muuttavat liiketoimintaa

Yhä useampi afrikkalaisnainen on lähtenyt agribisnekseen. Moni heistä on onnistunut saamaan liiketoimintansa kannattavaksi.

Nyt useat naiset ovat luopumassa perinteisistä tavoista harjoittaa maataloutta. Sen sijaan he ovat ryhtyneet soveltamaan immateriaalioikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa maanosan ruokajärjestelmän muuttamiseen. Immateriaalioikeuksiin kuuluvat esimerkiksi keksinnöt patentteineen, tavaramerkit ja liikesalaisuudet.

Immateriaalioikeuksien käyttöönotolla pyritään suojelemaan tuotteita ja palveluita. Kyseessä ovat pääosin liikesalaisuudet, joita kuvataan olennaiseksi osaksi yritysten luottamuksellisten tietojen suojelua ja sen myötä kilpailuetuja.

Ruandan maatalousministeriön kansliapäällikkö Olivier Kamanan mukaan immateriaalioikeudet tarjoavat keksijöille mahdollisuuden vaurastumiseen.

Hän toteaa, että johtavat naismaatalousyrittäjät Afrikassa kehittävät kaupallisesti kannattavia tuotteita ja immateriaalioikeudet kannustavat heitä.

Ruandan tavoin monessa Afrikan maassa, jossa maatalous on kansantalouden selkäranka, asiantuntijat painottavat tarvetta naisten osaamisen, ongelmanratkaisutaitojen ja kekseliäisyyden käyttöönottoon.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn arviot osoittavat, että noin 62 prosenttia afrikkalaisista naisista osallistuu maanviljelyyn ja tekee suurimman osan ruuan tuotantoon, käsittelyyn ja markkinointiin liittyvästä työstä.

Tähtäimessä globaalit markkinat

Maatalousasiantuntijoiden mukaan kilpailukyky Afrikan vapaakauppasopimuksen tarjoamilla maanosan sisäisillä markkinoilla vaati lisää tehokkuutta, mikä puolestaan edellyttää investointeja uusiin teknologioihin, lannoitus- ja kastelutapoihin, sekä keinoja osallistua globaaleihin markkinoihin.

Ensimmäisessä naismaatalousyrittäjille järjestetyssä Afrikan alueellisessa immateriaalioikeuksia käsittelevässä konferenssissa Kigalissa toukokuussa 2023 osallistujat kertoivat halustaan promotoida keksintöjään naismaatalousyrittäjille ja auttaa heitä ymmärtämään immateriaalioikeuksien merkitys ideoiden markkinoinnissa maailmalle.

Afrikan alueellista immateriaalioikeusjärjestöä ARIPOA johtava Bemaya Twebaze on vakuuttunut siitä, että immateriaalioikeudet voivat olla keino vahvistaa naisyrittäjiä. Ne takaavat sen, että naiset saavat hyödyn innovaatioistaan.

”Poliitikkojen pitäisi rohkaista ja ohjata maataloudessa toimivia naisia ja tarjota oikeudellista ja teknistä apua edistämään heidän vaurastumistaan.”

Afrikan tärkeimmät innovaattorit

Pienviljelijät, joista enemmistö on naisia, muodostavat Afrikan tärkeimmät ja kyvykkäimmät innovaattorit, mutta he kamppailevat edelleen tuotteidensa saamiseksi kansainvälisille markkinoille.

Rosine Mwiseneza valmistui yliopistosta joitain vuosia sitten. Hän on maatalousyrittäjä ja aloitti uransa hoitamalla viittä mehiläispesää. Pian pesiä oli 15 ja sitten 25. Nyt hän johtaa kigalilaista BeeGulf yhtiötä.

Mwisenezan mukaan Ruandassa on runsaasti mahdollisuuksia tuottaa hunajaa ja jalostaa tuotteita ilman välikäsiä koko arvoketjun läpi.

BeeGulf tuottaa saippuaa, kynttilöitä ja mehiläisvahasta valmistettuja astioita. Mwiseneza aikoo pitää kiinni immateriaalioikeuksistaan.

”Haemme keksinnöille patenttia ja olemme varmoja, että saamme huomattavaa voittoa innovaatioistamme jo lähiaikoina.”