Betlehemin länsipuolella sijaitsevan Al Walajan kylän tulevaisuus on epävarma. Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, koko kylä joutuu muurin sisälle. Al Walajan reilusta 2000 asukkaasta on tulossa vankeja omassa kylässään.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan muuri olisi jakanut Al Walajan kylän kahtia, mutta kyläläiset valittivat suunnitelmasta ja päätös peruttiin. Vuonna 2006 Israel julkaisi uuden suunnitelman ympäröidä kylä muurilla. Kylästä tulisi saareke Jerusalemin ja siirtokuntien väliin. Se joutuisi erilleen muista palestiinalaiskylistä, ja yhteys ulkomaailmaan olisi yhden tien varassa. Viimeisimmän tiedon mukaan osa muurista aiotaan korvata turva-aidalla.

Muurin rakentaminen alueella alkoi huhtikuussa 2010. Sen tieltä tuhottiin yli 200 hedelmäpuuta. Muurin taakse on jäämässä 1500 dunumia (150 ha) viljelymaata. Israelin siivilihallinnon mukaan viljelijät pääsevät kulkemaan mailleen maatalousporttien kautta. Kokemus muualta Länsirannalta kuitenkin kertoo, että porttien aukioloaikaa rajoitetaan. Yleensä ne ovat auki lyhyen aikaa aamuisin ja iltaisin ja pidempään vain sadonkorjuuaikaan. Viljelijät myös tarvitsevat luvan portin käyttämiseen. Rajoitukset vaikeuttavat ympärivuotista maanviljelyä. Muuri tuo liikkumisrajoituksia kaikille kyläläisille. Heidän on kuljettava sotilaiden miehittämän tarkastuspisteen läpi opiskelemaan, töihin, lääkäriin ja sukuloimaan. Omar Hajajehin perheen omistama talo on ajautumassa Israelin puolelle muuria, erilleen Al Walajan kylästä. Jotta perheellä olisi yhteys kylään, heitä varten rakennetaan parhaillaan oma 1,28 miljoonaa dollaria maksava tunneli.

Räjäytystyöt ovat vaurioittaneet talon rakenteita, ja edessä on kallis remontti. Perheen kolme poikaa kävelivät aiemmin kahden kilometrin matkan kouluun.

"Muurin ja tunnelin valmistuttua heidät joudutaan kuljettamaan autolla pidempää reittiä ja koulumatka kestää 45 minuuttia", arvioi Omar Hajajeh. Tunnelia voi käyttää vain päiväaikaan ja liikkumista rajoittaa myös talon ympärille rakennettava aita.

"Existence is resistance"

Muurin rakentamisen ohella Al Walajan kyläläisten elämää vaikeuttaa se, että noin puolet kylästä kuuluu Jerusalemin hallintoalueeseen ja toinen puoli on Länsirannan puolella Israelin hallinnoimalla C-alueella. Liitos Jerusalemiin tapahtui vuoden 1967 sodan seurauksena. Alueella asuvilla ei kuitenkaan ole kunnan asukkaille kuuluvia oikeuksia. Heillä ei ole Jerusalemin henkilökorttia, minkä vuoksi heitä voidaan sakottaa laittomasta oleskelusta Israelin puolella – omassa kodissaan.

Jerusalemin kunta on kieltäytynyt laatimasta alueelle yleiskaavaa eikä sen nojalla myönnä juuri lainkaan rakennuslupia. Ilman lupaa rakennetut talot ovat tuhoamisuhan alla. Noin 45 kylän taloa on tuhottu ja 56 rakennuksella on tuhoamismääräys. Asukkaat ovat vedonneet turhaan Israelin viranomaisiin koko kylän liittämiseksi osaksi Länsirantaa.

Al Walajan kyläaktiivin Sheerin Al-Arajin mukaan kylän tilanne muistuttaa epäsuoraa väestön pakkosiirtoa. On todennäköistä, että muurin valmistuttua monet Al Walajan ulkopuolella työskentelevät miehet lähtevät kylästä, koska heillä ei ole varmuutta tarkastuspisteen toimivuudesta. "Kylän naiset ovat valmiita jäämään kylään, jos heidän lapsensa ovat turvassa ja voivat käydä koulua. Naiset tarvitsevat myös mielekästä tekemistä", Sheerin kertoo. Hänelle itselleen kylässä pysyminen on ainoa mahdollinen vaihtoehto ja keino vastustaa miehityshallinnon toimia.

Muuri mutkittelee miehitysalueella

Israelin vuodesta 2002 lähtien rakentama betoninen turvamuuri kohoaa Betlehemissä kahdeksan metrin korkeuteen ja hallitsee maisemaa. Maaseudulla muuri vaihtuu leveimmillään satametriseksi valvontajärjestelmäksi: piikkilangaksi, sähköaidaksi, kaivannoiksi ja armeijalle varatuiksi teiksi. Huhtikuussa 2012 muuria tai aitaa oli rakennettu 438 kilometriä. Rakenteilla on 60 kilometriä uutta muuria. Rakentaminen on maksanut tähän mennessä arviolta 1,8 miljardia dollaria. Viime vuosina muurin rakentaminen on hidastunut tai ollut pysähdyksissä taloudellisista syistä. Oma vaikutuksensa on ollut myös kansainvälisellä paineella.

Israel puolustaa muurin rakentamista turvallisuussyillä. Sen mukaan turva-aidan rakentaminen ehkäisee Israelia vastaan kohdistuvia itsemurhaiskuja. Muurin reitti ei kuitenkaan noudata vuonna 1949 sovittua aselepolinjaa (vihreää linjaa), jota kansainvälisesti pidetään Länsirannan ja Israelin välisenä rajalinjana. Muuri kulkee Länsirannan sisällä enimmillään 22 km päässä vihreästä linjasta. Muurin reittiin onkin vaikuttanut pyrkimys suojella Länsirannalla sijaitsevia Israelin siirtokuntia. Mikäli rakentaminen saatetaan päätökseen, 85 prosenttia muurista sijaitsee Länsirannan sisällä ja vain 15 prosenttia seuraa vihreää linjaa.

EAPPI-tarkkailijoiden esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.