Nepal on kardemumman kasvatuksen suurvalta – Rahakasvin viljelyä yritetään nyt laajentaa
Musta kardemumma on tärkeä tulonlähde monelle nepalilaiselle. Valtio yrittää vähentää köyhyyttä ja tukea ilmastosopeutumista investoimalla kardemummaan, mutta kukaan ei tiedä, kauanko buumi jatkuu.
Musta kardemumma sadonkorjuun jälkeen. Kuva: Birat Anupam / IPS.
(IPS) -- Kardemumma on pitänyt nepalilaisen Kaushila Moktanin kolmihenkisen perheen hengissä sen jälkeen, kun appelsiinien ja inkiväärin viljely ei enää onnistunut.
Moktan elää kukkulaisessa Salakpurin kylässä, kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Nepalin itäisimmästä rajanylityspaikasta Intiaan.
”Pidän kotimajoitusta kyläämme tuleville vieraille ja kardemumman lisäksi kasvatan vihreitä vihanneksia ja mehiläisiä. Mutta tärkein tulonlähteemme on alaichi”, Moktan kertoo.
Alaichi on mustan kardemumman nepalinkielinen nimi.
”Tänä vuonna olen myynyt 5 mania 160 000 rupialla (n. 1 230 euroa). Kuutisen vuotta sitten sain yhdestä manista 98 000 rupiaa, mutta nyt hinta on laskenut”, Moktan jatkaa. Yksi mani on 40 kiloa.
Kaikki Salakpurissa kasvattavat kardemummaa. 300 perheen asuttama kylä sijaitsee Mechijoen varrella. Se on Intian ja Nepalin rajajoki, joten tienoolla on paljon rajan ylityksiä.
Juuri rajat ylittävä siirtolaisuus toi tullessaan sen kardemummalajikkeen, joka menestyy erityisen hyvin tällä seudulla.
”Tässä kylässä ei ennen viljelty kardemummaa, sillä meillä on niukasti vettä eikä tavallinen kardemumma viihdy täällä. Intiasta tulevat sukulaiset ehdottivat, että kokeilisimme heidän lajikettaan. Se kasvaa vähävetisillä alueilla”, Moktan selittää.
Noin viisitoista vuotta sitten sana uudesta satokasvista alkoi levitä Nepalin muihin osiin. Laumoittain ihmisiä saapui eri puolilta Nepalia Salakpuriin ostamaan kardemumman taimia.
”Myimme heille taimia viiden rupian kappalehintaan. Vielä nykyäänkin ihmisiä saapuu satunnaisesti taimia ostamaan”, Moktan kertoo.
Käsi kädessä
Kardemummaa kasvatetaan Nepalissa 46 alueella, enimmäkseen maan itäosien kukkuloilla. Se kasvaa 600–1 200 metrin korkeudessa niukkavetisillä seuduilla. Sadonkorjuu on elokuussa.
Valtion kardemumman kehityskeskuksen asiantuntijan Anupa Subedin mukaan viljelyala on 17 015 hehtaaria ja vuoden 2021 tuotanto oli 11 621 tonnia. Alle viisi prosenttia tuotannosta jää Nepaliin, ja loppu menee vientiin lähinnä Intiaan.
Nepal on kardemumman suurvalta: sen osuus kardemumman globaalista tuotannosta on 68 prosenttia. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n tilastojen mukaan Nepalin kardemumman viennin arvo on noin 37 miljoonaa euroa vuodessa.
Nepalin hallitus on noteerannut kardemummabuumin. Yhteistyössä FAO:n kanssa se on valinnut kardemumman yhdeksi investointikohteeksi uudessa Käsi kädessä -projektissa (Hand in Hand Initiative, HiH).
HiH-projektit tukevat maatalouden muutosta 52 maassa Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä.
Nepalin HiHin kolme muuta tuettua viljelykasvia ovat vuoristoperuna, inkivääri ja sichuanin pippuri.
Tarkoituksena on jalostaa laadukkaita taimia, laajentaa tuotantoa ja parantaa viljelijöiden ammattitaitoa, kuten markkinointitaitoja. Samalla tavoitellaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä.
FAO:n Nepalin ja Bhutanin edustaja Ken Shimizu kertoo, että projektin on tarkoitus tavoittaa 100 000 mustan kardemumman tuottajaa.
Mustan kardemumman kasvattaja Kaushila Moktan maatilallaan Salakpurin kylässä Itä-Nepalissa. Kuva: Birat Anupam / IPS.
Huoli tulevaisuudesta
Viime vuosien menestyksestä huolimatta Salakpurin kardemumman tuottajat eivät ole optimistisia. He muistavat aiemman appelsiini- ja inkivääriviljelmien rappeutumisen, ja Moktan kertoo jo huomanneensa kardemumman lehtien kellastumisen parin viime vuoden aikana.
”Me emme enää pysty kasvattamaan inkivääriä ja appelsiineja. Syytä siihen emme tiedä. Kysymme itseltämme, kuinka kauan vielä voimme viljellä kardemummaa”, Laxmi Tamang murehtii.
Naisille on kerrottu, että ilmastonmuutoksella saattaa olla osuutta heidän ongelmiinsa. Muitakin teorioita on.
”Jotkut ihmiset sanoivat, että appelsiinipuut kuolivat, koska istutimme kardemumman taimia niiden ympärille. Mutta puita kuoli myös ilman kardemummaa”, Moktan pohtii.
Moktan kuitenkin luottaa sekä paikallishallinnon kardemummakeskuksen että kansainvälisten FAO:n kaltaisten järjestöjen apuun. ”Me emme pysty ratkaisemaan kaikkia teknisiä ongelmia yksin.”
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia