Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa asuva Sher Majhi kävelee joka aamu vaatteiden tukkukauppaan, jossa hän työskentelee kantajana.

Kauppa sijaitsee Asanin kaupunginosassa, joka on kenties yksi Kathmandun ja koko maan vilkkaimmista kaupunkialueista. Majhia pelottaa mennä alueelle, sillä hän ei ole vielä saanut koronarokotetta ja koronapandemia tekee maassa yhä tuhojaan.

”Olen yrittänyt saada rokotetta kuukausien ajan, mutta turhaan”, Majhi kertoi heinäkuussa kävellessään 1,4 miljoonan asukkaan Kathmandun keskustan kapeita ja ahtaita katuja.

59-vuotiaan Majhin on pakko kantaa raskaita vaatekuormia ja viedä niitä rekkoihin, sillä muuten hän ei voi elättää perhettään.

”En voi lopettaa työskentelyä siellä enkä voi olla turvassa”, Majhi sanoo.

Hän tekee töitä koko päivän ja tienaa vain 500 Neplin rupiaa eli reilut neljä euroa päivässä.

 ”Miten voin pysyä kaukana muista? Se on lähes mahdotonta, koska Asanin kadut ovat kapeita, ja ne ovat aina täynnä jalankulkijoita. Minun vaikea edes asetella askeleitani”, Majhi kertoo pyyhkien hikeä otsaltaan.

Majhin tarina ei ole poikkeuksellinen. Vasta noin 15 prosenttia nepalilaisista on rokotettu joko täysin tai osittain koronaa vastaan.

Nepalin pääministeri KP Sharma Oli lupasi tammikuussa rokotuskampanjan alkaessa, että koko väestö rokotetaan seuraavien kolmen kuukauden aikana.

Seitsemän kuukautta myöhemmin vasta 2,9 miljoonaa ihmistä eli vajaat kymmenen prosenttia väestöstä, on terveysministeriön tietojen (pdf) mukaan ottanut molemmat rokotteet. Monet ovat toki saaneet ensimmäisen annoksen, mutta ei tiedetä, kuinka monelta heistä toinen rokoteannos on jäänyt väliin.

”Monet ihmiset ovat kertoneet, että he ovat menettämässä toisen annoksen. Jos rokotteiden antamista olisi hallinnoitu paremmin, he olisivat saaneet ajoissa toisen rokotteen”, sanoo tartuntatautiasiantuntija Anup Subedi.

Kathmandun laakson viranomaiset ryhtyivät purkamaan Nepalin rajoitustoimia heinäkuun ensimmäisellä viikolla ja poistivat kaikki liikenteeseen liittyvät rajoitukset. Kauppojen aukioloaikoja pidennettiin. Terveysasiantuntijat varoittivat kuitenkin pandemian kolmannesta aallosta, sillä rokotteita oli yhä valmiina minimaalisesti.

”Hallituksen viranomaiset ovat tehneet päätöksiä tilapäisesti. He ovat alusta alkaen ajatelleet vain eristystä ja jättäneet huomiotta muut ongelmat, kuten elinkeinoihin liittyvät ongelmat ja rokotukset”, Subedi sanoo.

”Päätimme löysätä rajoituksia ihmisten elinkeinojen helpottamiseksi. Hauras taloutemme on heikentynyt lisää koronan takia. Tällä hetkellä meidän täytyy todella pitää talous pyörimässä”, sanoo piiripäällikkö Prem Prasad Bhattarai Bhaktapurista, joka on yksi Kathmandun laakson alueista.

Heinä-elokuussa Nepalin päiväkohtaiset koronatartuntaluvut alkoivatkin nousta. Uusia tapauksia todetaan päivittäin noin 3 000. Rajoituksia on vuoroin poistettu ja vuoroin palautettu.

”Tartuntojen vakavuustaso on yhä hyvin korkea. Kun rajoituksia poistetaan, tautiaallon riski on suuri, koska hallitus on niin huonosti varautunut”, Subedi sanoo.

Maailman terveysjärjestön mukaan positiivisten koronanäytteiden osuuden pitäisi olla viiden prosentin alapuolella ainakin kaksi viikkoa ennen kuin rajoituksia voidaan alkaa poistaa.

”Ihmisten pitäminen sisätiloissa määräämättömän pituisen ajan ei ole ratkaisu. Niinpä hallituksen pitää tehostaa rokotekampanjaa ja ottaa käyttöön toimia ihmisjoukkojen hallitsemiseksi”, Subedi sanoo.

Rampa terveysjärjestelmä

Koronapandemia on osoittanut, miten huonosti Himalajalla sijaitseva köyhä Nepal on valmistautunut terveyskriisiin.

Maassa on 30 miljoonaa asukasta, mutta sillä on vain 840 happilaitetta ja 1 595 tehohoitopaikkaa, käy ilmi hallituksen koronasuunnitelmasta.

Maailmanpankin tilastojen mukaan lääkäreitä on 0,7 sataatuhatta potilasta kohti.

Nepalin koronapandemia saavutti huippunsa toukokuussa, kun maassa raportoitiin päivittäin noin 190 kuolemaa ja 8 500 uutta tapausta. Sairaalasängyt olivat täynnä ja happi oli loppumassa. Ihmisiä kuoli hapen ja sairaalapaikkojen puutteen takia.

”Se voi toistua. Pandemia ei ole ohi, joten meidän on varauduttava tulevaan”, sanoo kansanterveyden asiantuntija Sameer Mani Dixit.
 
Lääkäripula ja terveyspalveluiden puute eivät ole uusi ongelma. Koronakriisi vain paljasti sen yleisölle, Dixit sanoo.

Heikkoa diplomatiaa ja huonoa hallintoa

Oli sitten kyse maanjäristysavusta tai taistelusta monsuunitulvia vastaan, Nepal on aina ollut riippuvainen ulkomaanavusta.

Kun maanjäristys teki maassa tuhojaan vuonna 2015, anteliaasta ulkomaanavusta oli paljon apua. Tällä kertaa asiat ovat kuitenkin menneet eri tavalla. Maat, jotka auttoivat Nepalia sen kriiseissä aiemmin, ovat joutuneet käymään koronakriisiä läpi kotimaassa.

”Intian koronakriisillä on suora vaikutus Nepaliin. Tuotantoketjumme häiriintyi emmekä pystyneet saamaan apua tai edes ostamaan välineistöä Intialta”, Dixit kertoo.

Kansainväliset avunantajat ovat hiljattain ryhtyneet lähettämään Nepaliin apua. Niiden tuki rajoittuu kuitenkin enimmäkseen terveysvälineistöön.

Kansallisen mediajulkaisun, NepalLiven, analyysin mukaan Nepal saa kansainvälisenä apuna lähinnä kasvomaskeja, käsineitä, happisaturaatiomittareita, happiletkuja ja happipulloja.

”Olemme iloisia, että Nepal saa nyt välineitä ulkomaisilta avunantajilta. Mutta eniten tarvitsemme rokotteita”, sanoo lääkäri Sundar Mani Dixit, joka on myös aktiivinen kansalaisyhteiskunnan edustaja.

Muut Etelä-Aasian maat, kuten Bhutan ja Bangladesh, ovat saaneet länsimailta rokotteita, mutta Nepal on ollut diplomaattisesti heikompi, Dixit sanoo.

Nepal on saanut noin 4,3 miljoonaa annosta koronarokotteita YK:lta, Intialta, Kiinalta sekä Yhdysvalloilta. Japani toimitti rokotteita hiljattain. Myös hallitus on hankkinut rokotteita, mutta niitä on saapunut vielä vähän.

Vaikka koronaan on kuollut yli 10 000 ihmistä ja yli 725 000 on saanut tartunnan, hallituksen toimet ovat olleet hitaita. Päivittäiset testimäärät ovat laskeneet toukokuun 20 000:sta elokuun 15 000:een. Hallitus ei ole kertonut avustuspaketista.

”Hallitus keskittyi poliittiseen kiistelyyn toisen aallon aikana. Koronatoimet eivät olleet heidän prioriteettinsa”, Dixit sanoo.

Pääministeri Oli hajotti parlamentin toukokuussa hävittyään luottamusäänestyksen parlamentissa. Kyseessä oli toinen kerta puolen vuoden sisään, kun hän hajotti parlamentin. Samalla Oli vaati uusia vaaleja. Korkein oikeus kuitenkin nimitti hajotetun parlamentin uudelleen, ja uusi pääministeri Sher Bahadur Deuba astui virkaansa heinäkuun 13:ntena.

”Hallituksen prioriteettien pitäisi olla koronatoimissa. Toivon, että uusi hallitus on aktiivisempi”, Dixit sanoo.

Suomennos: Teija Laakso