(IPS) -- Nicaragualaiset jatkavat henkensä kaupalla huhtikuussa alkaneita  mielenosoituksia. Presidentti Daniel Ortega sinnittelee kuitenkin vallassa, vaikka maan talous murenee ja ulkomaiset tukijat ovat kaikonneet.

Protestit sosiaaliturvan leikkauksia vastaan alkoivat 18. huhtikuuta. Kesäkuun ensimmäisen viikon lopulla kuolonuhrien määrä oli ylittänyt 130 ja loukkaantuneita oli 1 200. Vaikka leikkaukset peruttiin pikimmiten, mielenosoitukset ovat vain kiihtyneet ja laajentuneet koko maahan.

Nyt vaaditaan 73-vuotiaan Ortegan eroa. Hän johti vasemmistolaisen sandinistiarmeijan voittoon sisällissodassa ja toimi sen jälkeen presidenttinä 1985–1990. Nyt hän on ollut vallassa vuodesta 2007.

”Ortegan kannattajakunta on aina ollut pienehkö mutta lojaali ja valmis toimimaan, kuten nytkin näemme”, Propuesta Ciudadana -ajatuspajan tutkija Carlos Alberto Pérez Zeledón sanoo. Hän arvioi tukijoukon vahvuudeksi 150 000 henkeä.

Väkivaltaa kaihtamatta

Nicaraguassa on 6,3 miljoonaa asukasta. Muutettuaan perustuslakia niin, että se salli hänelle kolmannen kauden Ortega voitti vuoden 2016 vaalit, joita oppositio luonnehti farssiksi.

”Poliisin ja armeijan tukema hallitus on osoittanut häikäilemättömyytensä turvautumalla myös rikollisjengeihin. Se ei kaihda väkivaltaa pitääkseen asemansa”, Pérez Zeledón pohtii.

Liikehdintää hallitusta vastaan on ollut liki sadalla paikkakunnalla. Asukkaat ovat pystyttäneet tiesulkuja kaduille ja valtateille, mikä estää liikennettä ja vaikeuttaa taloudellista toimintaa. Myös ryöstelyä on esiintynyt.

Protestin johtajiin kuuluva opiskelija Enrieth Martínez selittää, että tiesulkujen on tarkoitus estää poliisin ja väkivaltaisten rikollisryhmien pääsy alueelle.

Talous kärsii

Yrittäjäjärjestöt arvioivat kriisin taloudelliset vaikutukset lähes 700 miljoonaksi euroksi.  Nicaraguan kansantuote on noin 12 miljardia euroa ja talous kasvoi viime vuonna 4,9 prosenttia.

Tälle vuodelle ennakoitiin 4 prosentin kasvua, mutta nyt sen ennustetaan kääntyvän miinukselle, jos Ortega jatkaa vallassa toisella vuosipuoliskolla.

Ortegaa vastustavat ryhmät eivät ole onnistuneet muodostamaan yhtenäistä rintamaa, joka pystyisi tarjoamaan poliittisen vaihtoehdon hallitukselle, Pérez Zeledón sanoo.

”Alkaisi olla tarvetta rakenteelle, joka pystyy laatimaan tavoitteista ohjelman ja esiintymään vaaleissa. Ainoa demokraattinen tie ulos kriisistä käy vaalien kautta.”

Tukijat hupenevat

Vaaleja penäsivät myös opiskelijoiden, yrittäjien ja kansalaisjärjestöjen johtajat, jotka koettivat neuvotella hallituksen kanssa kirkon välityksellä. Ortega torjui vaalit vallankaappausyrityksenä.

Vetoomuksia neuvotteluratkaisun puolesta on sadellut Nicaraguan hallitukselle muun muassa Amerikan maiden järjestöltä, Euroopan unionilta ja YK:lta. Lisäksi maa on menettänyt tärkeimmän taloudellisen tukijansa Venezuelan, joka kamppailee itse syvissä vaikeuksissa.

Kotimaassa Ortegan tukena on enää poliisi, jonka arvovalta heikkenee päivä päivältä kovien otteiden vuoksi, ja sekin alkaa osoittaa väsymyksen merkkejä, sanoo José Luis Velásquez, joka toimi Nicaraguan suurlähettiläänä Amerikan maiden järjestössä ennen Ortegan valtakautta.