Nigerialaisnaisia päätyy ihmiskaupan uhreiksi Libanonissa – Työnantaja päättää, saako työntekijä palata kotiin
Monet nigerialaisnaiset työskentelevät kotiapulaisina Libanonissa. Maassa on voimassa kafala-järjestelmä, joka kieltää siirtotyöläisiltä paluun kotimaahan ilman työnantajan lupaa. Pahimmillaan työntekijöiden hyväksikäyttö on nykyaikaista orjuutta, sanoo Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub.
Beirutissa elokuussa 2020 tapahtunut räjähdys on vaikeuttanut myös Libanonin siirtotyöläisten asemaa. Kuva: World Scouting / CC BY-NC-ND 2.0.
(IPS) -- ”Tarvitsen apua, juuri nyt en pysty kävelemään kunnolla”, nuori nigerialainen nainen Nkiru Obasi vetoaa sairaalavuoteeltaan nettiin lataamallaan videolla. Obasi on ihmiskaupan uhri.
Obasi loukkaantui Beirutin elokuun räjähdyksessä, joka tappoi 190 ihmistä, vammautti 6 500 ja raunioitti melkein puoli kaupunkia. Obasia eivät kuitenkaan pidättele Libanonissa hänen vammansa vaan kafalaksi kutsuttu siirtolaislakien järjestelmä.
Hän on yksi tuhansista nuorista nigerialaisnaisista, joita ihmiskauppiaat ovat kuljettaneet Libanoniin luvaten parempaa elämää. Lagosilainen sanomalehti The Telegraph siteeraa Nigerian Libanonin suurlähetystön nimetöntä lähdettä, joka kertoi ihmiskauppiaiden tuoneen maahan viime vuonna 4 541 nigerialaista naista.
Diasporassa elävien nigerialaisten järjestön puheenjohtaja Abike Dabiri-Erewa on kuvannut nigerialaisnaisten ihmiskauppaa epidemiaksi.
Nykyaikaista orjuutta
Nkiru Obasi yritti räjähdyksen jälkeen palata Nigeriaan, mutta hänet ja neljä muuta naista pysäytettiin lentokentällä. Pysäyttämisen syy oli kafala-järjestelmä.
Libanonissa ja muualla Lähi-idässä laajalti harjoitettu kafala kieltää siirtotyöläistä palaamasta kotimaahansa ilman työnantajan lupaa.
”Libanonin rajoittava ja hyväksikäyttöön kannustava kafala-järjestelmä vangitsee kymmeniätuhansia kotiapulaisina työskenteleviä siirtolaisia potentiaalisesti haitallisiin tilanteisiin. Työnantajalla on valta määritellä heidän juridinen asemansa, mikä mahdollistaa hyväksikäytön, joka pahimmillaan on nykyaikaista orjuutta”, Human Rights Watchin tutkija Aya Majzoub sanoo.
Kafala-järjestelmä toimii rinnan kaupattuja naisia orjuuttavan järjestelmän kanssa. Huhtikuussa libanonilainen mies postasi Facebook-ryhmään Ostetaan ja myydään Libanonissa mainoksen seuraavalla arabiankielisellä tekstillä:
”Myytävänä kotiapulainen Nigeriasta uusilla laillisilla asiakirjoilla, hän on 30-vuotias, hyvin aktiivinen ja hyvin puhdas”. Myyntihinta oli tuhat dollaria.
Nigeriassa noussut häly pakotti Libanonin viranomaiset pelastamaan naisen ja pidättämään Facebook-mainoksesta vastuussa olevan miehen. Libanonin työministeriö ilmoitti, että miestä tullaan syyttämään ihmiskaupasta.
Monet Lähi-itään kaupatut nigerialaiset naiset ovat kertoneet, että heidät on myyty orjiksi. Totuus on saattanut valjeta vasta, kun orja on halunnut palata kotimaahansa.
80 000 orjaa
Vaikka Eurooppa onkin parempaa elämää ulkomailta etsivien nigerialaisten pääkohde, Lähi-itä on monelle houkutteleva vaihtoehto. Matka Eurooppaan on pitkä, epävarma ja vaarallinen, kun taas Lähi-itään inhimillinen kauppatavara kulkee lentokoneilla, taskussa viisumi ja lupaus hyvästä työpaikasta.
”Lähi-itään kaupatut nigerialaisnaiset päätyvät lähes aina pakkotyöhön ja seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi”, Nigerian ihmiskaupan vastaisen viraston Lagosin komentaja Daniel Atokolo toteaa.
Nigerian edustajainhuoneen diaspora-asioiden komitean puheenjohtaja Tolulope Akande-Sadipe kertoo, että 80 000 nigerialaista naista on seksiorjina ja pakkotyössä Lähi-idässä, varsinkin Libanonissa, Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Omanissa.
Libanonin Nigerian suurlähettiläs Houssam Diab vakuuttaa, että lähetystö avustaa Nigeriaa naiskaupan lopettamisessa. ”Työviisumien myöntäminen nigerialaisille on toistaiseksi lopetettu. Libanonin työministeriö työstää keinoja, joilla kotiapulaiset voivat tulla Libanoniin laillisesti ja vailla epäinhimillisen kohtelun pelkoa.”
Nigerialaisten ihmiskaupan vastustajien mielestä Nigerian pitäisi tehdä enemmän ihmiskauppiaiden suitsimiseksi. Ennen muuta kotimaan oloja pitäisi parantaa, jotta nigerialaiset lakkaisivat epätoivoisesti etsimästä parempaa elämää ulkomailta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia