Irakissa ja Afganistanissa on etsitty tänä kesänä nuoria rauhanlähettiläsehdokkaita. Suomen tukeman aloitteen tavoitteena on, että nuoret lähettiläät edistävät rauhan rakentamista ja sovittelevampaa keskusteluilmapiiriä vuosikymmeniä konflikteista kärsineissä kotimaissaan.

”Suomessa kannustetaan ihmisiä tekemään tiimityötä ja keskustelemaan julkisesti varmaan päiväkodista asti. Irakissa tilanne on eri. Meillä on paljon tabuaiheita, joista ei voi puhua. Mutta nyt ihmiset ovat saaneet tarpeekseen”, sanoo hankkeen toinen tuottaja Mustafa Abdulameer.

Hankkeessa etsitään Irakista ja Afganistanista sosiaalisen median ja paikallisten järjestöjen avulla ryhmä nuoria, jotka tulevat eri taustoista ja alueilta ja jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Heille järjestetään työpajoja, joissa annetaan välineitä esimerkiksi konfliktinratkaisuun ja rakentavaan keskusteluun. Lopulta tarkoituksena on luoda rauhanlähettiläiden verkosto, joka levittää viestiä rauhasta omissa paikallisissa yhteisöissään.

Irakissa rekrytointi on vielä kesken, mutta hakemuksia on ollut yli tuhat. Afganistanissa puolestaan on jo valittu kahdeksan rauhanlähettilästä, joille on järjestetty työpaja, kertoo hankkeen toinen tuottaja Shakiba Adil.

Salam-nimistä hanketta toteuttaa yhteiskunnalliseen markkinointiin erikoistunut Måndag ulkoministeriön toimeksiannosta.

Nuoret on valittu kohderyhmäksi etenkin siksi, että heitä on valtaosa kummankin maan väestöstä. Heillä on myös intoa rauhantyöhön.

”Olemme aina kuulleet asiat vanhoilta, vallassa olevilta, sotapäälliköiltä ja politiikassa mukana olevilta. Nyt nuoret haluavat tehdä töitä Afganistanin puolesta, ja sitä on tuettava. Myös naisten mukanaolo on tärkeää”, Adil sanoo.

Some luo kahtiajakoja

Sekä Irak että Afganistan ovat olleet 1980-luvulta alkaen akuutissa konfliktikierteessä, jossa osapuolet ovat vaihdelleet.

Vuosikymmeniä kestänyt väkivalta on johtanut yhteiskunnan rakenteiden romahtamiseen, humanitaariseen kriisiin, kansanryhmien välien kiristymiseen ja keskusteluilmapiirin kärjistymiseen. Talebanien ja Yhdysvaltain rauhanneuvotteluista huolimatta Afganistanissa on yhä jatkuvasti pommi-iskuja. Irakissa ääriliike Isis on julistettu lyödyksi, mutta sen pelätään vahvistuvan uudelleen.

”Irakissa kaikki palvelut ovat romahtaneet aina koulutuksesta turvallisuuteen. Ihmisillä ei ole pitkään aikaan ollut normaalia, rauhanomaista ympäristöä. Siksi on tärkeää, että on rauhanlähettiläitä, jotka vievät keskustelua eteenpäin”, Abdulameer sanoo.

Hänen mukaansa Irakissa ihmisiä jakavat etenkin uskonnolliset ja etniset kysymykset. Arabien ja kurdien sekä shiiojen ja sunnien välillä on ristiriitoja. Etenkin sosiaalisella medialla on tärkeä rooli jakautumisessa. Irakissa lähes kaikki nuoret käyttävät somea.

”Hallitus kontrolloi medioita ja koulutusjärjestelmä on romahtanut, joten ihmiset eivät luota perinteiseen mediaan. Siksi somessa leviää paljon valeuutisia.”

Abdulameerilla on omakohtaista kokemusta konfliktista, sillä hän saapui Suomeen Irakista turvapaikanhakijana vuonna 2015 ja työskentelee nykyisin pakolaisia työllistävässä StartUp Refugees -hankkeessa.

Taide luo rauhaa

Yksi rauhanlähettiläistä on afganistanilainen 25-vuotias taiteilija Hamid Sadra, joka on kotoisin maan pohjoisosista sijaitsevasta Balkhin maakunnasta. Hän osallistui Salam-hankkeeseen heinä–elokuussa.

Sadra maalaa taideteoksia turvamuureihin, joita poliitikot ja muut valtaapitävät ovat pystyttäneet. Hän uskoo, että taide voi olla yksi väline rauhantyössä ja suunnittelee järjestävänsä jatkossa esimerkiksi opiskelijoille keskustelutilaisuuksia sekä rauhaa käsittelevän katutaidenäyttelyn.

”Työpaja oli erittäin hyödyllinen. Pystyimme sen avulla tunnistamaan tärkeitä kysymyksiä. Kiinnostavia aiheita olivat esimerkiksi tarinankerronnan ja dialogin rooli. Hanke auttoi myös parantamaan eri maakuntien nuorten osallistumista ja ideoiden vaihtoa”, hän kertoo.

Viranomaisviestintä ei tavoita juurisyitä

Salam-hanke on osa eduskunnan rahoittamaa niin sanottua muuttoliikeviestintää, jota alettiin tehostaa Suomessa turvapaikanhakijamäärän kasvaessa vuonna 2015.

Sen alkuperäisenä ajatuksena oli lisätä turvapaikanhakijoiden tietoa Suomesta ja ehkäistä ”säännösten vastaista muuttoliikettä”. Käytännössä tarkoituksena oli torjua esimerkiksi paperitonta siirtolaisuutta, ihmissalakuljetusta ja perusteetonta turvapaikanhakua. Projekteihin kuului esimerkiksi ihmiskaupan vaaroista valistava nettisivu ja some-viestejä.

Suoraviivainen viranomaisviestintä sai kritiikkiä esimerkiksi Suomen Pakolaisavulta, sillä se koettiin turvapaikanhakijoita syyllistäväksi.

Nykyään hankkeissa keskitytäänkin vaikuttamaan enemmänkin säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin, kertoo ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Rim Mezian.

”Monissa maissa viranomaisiin ei välttämättä luoteta. Siksi päätimme mennä tekemään viestintää paikan päällä ja yhdistää siihen toiminnallisuutta.”

Viime vuonna viestintähankkeessa järjestettiin nuorille irakilaisille muun muassa rauhandialogiin kannustavia työpajoja ja videoprojekteja.

Somaliassa taas on järjestetty Ylen A2-tyyppisiä keskusteluiltoja konfliktista. Ajatuksena on, että rakentavan keskustelukulttuurin luominen voi vaikuttaa rauhaan ja lopulta epäsuorasti säännösten vastaisen muuttoliikkeen taustasyihinkin.

Salam-hanketta vetävät Mustafa Abdulameer ja Shakiba Adil uskovat ruohonjuuritason työn tärkeyteen. Heidän mukaansa pelkkä viranomaislähtöinen viestintä ei auta muuttoliikkeen taustasyihin puuttumisessa.

”Ihmiset lähtevät kotimaistaan eri syistä. Jotkut turvallisuuden ja rauhan takia, joku taloudellisista syistä, joku mahdollisuuksien tai koulutuksen takia. Kyse on kuitenkin ongelmien ketjusta. Ja sen ketjun toisessa päässä ovat rauha ja turvallisuus. Ne ovat tärkeä tekijä, kun ihmiset päättävät lähteä maasta”, Abdulameer sanoo.