Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa tänä vuonna järjestöjen rauhantyötä lähes samalla summalla kuin viime vuonnakin. Päätös on helpotus rauhanjärjestöille, sillä vielä viime syksynä niiden rahoitusta aiottiin leikata kovalla kädellä.

”Olemme helpottuneita siitä, että alun perin suunnitellut isommat leikkaukset eivät toteutuneet. Toisaalta saamme melkein 30 prosenttia vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten, mikä tarkoittaa, että taloudellinen tiukkuus jatkuu”, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ilmoitti viime syksynä jakavansa vuotuista rauhantyön toiminta-avustusta tänä vuonna lähes 40 prosenttia viime vuotta vähemmän. Se olisi ollut järjestöille kova isku, sillä niiden rahoitusta leikattiin myös vuosina 2015 ja 2016.

Lahtinen kertoo järjestöjen olleen aktiivisesti yhteydessä ministeriöön ja eduskuntaan, ja lopulta rahaa onnistuttiin löytämään lisää. Niinpä OKM:n alkuvuonna tekemän päätöksen mukaan rauhanjärjestöt saavat tänä vuonna yhteensä 410 000 euroa, vain 2 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.

Suurimpia tuensaajia ovat Suomen Rauhanliitto, Suomen Rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti, jotka saavat 70 000–150 000 euroa kukin. Sadankomitean osuus on 45 000 euroa.

Tuensaajien määrä on kuitenkin vähentynyt. Vielä vuonna 2015 tukea myönnettiin 19 järjestölle ja viime vuonnakin 12:lle. Nyt tuensaajia on enää seitsemän. Joukosta ovat pudonneet monet pienet järjestöt, esimerkiksi Naiset rauhan puolesta, Lääkärin sosiaalinen vastuu sekä PAND – Taiteilijat rauhan puolesta ry.

Lahtinen pitää kehitystä huolestuttavana.

”On ollut hienoa, että rauhantyössä on erilaisia vaihtoehtoja niin asiakysymyksissä kuin toimintamuodoissakin. Nyt vapaaehtoistyöhön perustuvilta järjestöiltä viedään se pienikin rahoitus, joka on voinut mahdollistaa esimerkiksi tapahtumien järjestämisen tai osallistumisen kansainväliseen toimintaan”, hän toteaa.

Samalla isojen järjestöjen paineet tukea pieniä lisääntyvät, vaikka niidenkin rahoitus on viime vuosina vähentynyt.

”Yritämme kehittää omavarainhankintaa, mutta se on haastavaa samaan aikaan, kun resursseja on vähemmän. Joudumme priorisoimaan aika kovaa, ja se on aina jostain pois”, Lahtinen toteaa.

Hän huomauttaa, etteivät leikkaukset koske vain OKM:n tukea, vaan Sadankomitea on samaan aikaan jäänyt ilman useita muitakin tukia, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

”Kansalaisjärjestöjen rahoitus on kaiken kaikkiaan vähentynyt ja kilpailu koventunut. Pienet järjestöt jäävät tässä jalkoihin”, hän toteaa.