Palestiinalainen rauhanaktivisti Rifat Kassis kiistää olevansa pessimisti. Pientä katkeruutta hänen äänessään silti on, kun hän puhuu Israelin ja palestiinalaisten viime vuosien rauhanneuvotteluista – tai oikeastaan niiden puutteesta.

Israelin ja palestiinalaisten välillä ei ole käyty rauhanneuvotteluja yli neljään vuoteen.

”Kaksi osapuolta neuvottelee kahdesta eri syystä. Palestiinalaiset haluavat itsenäisen valtion vuoden 1967 rajoilla. Israel taas haluaa jatkaa neuvotteluita, kunnes ei ole enää mitään neuvoteltavaa. Ja tässä ollaan. Nyt ei ole enää mitään, mistä neuvotella”, Kassis sanoo.

Viime vuosina uutiset ovat kertoneet lähinnä Israelin laittomien siirtokuntien laajentamisesta Länsirannalla, palestiinalaisten kotien purkamisesta sekä Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamasin välisistä väkivaltaisuuksista. Palestiinalaisten turhautuminen taas purkautuu mielenosoituksina ja ajoittaisina väkivallantekoina.

Samaan aikaan maailmanpolitiikka on muuttunut. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on siirtänyt Yhdysvaltain suurlähetystön kiisteltyyn Jerusalemiin ja muun muassa lopettanut rahoituksen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestölle UNRWA:lle.

”Palestiinan tilanne ei ole koskaan ollut ruusuinen. Siinä on ollut myötä- ja vastoinkäymisiä, mutta viime aikoina lähinnä vastoinkäymisiä. Yhdysvaltain sokea uskollisuus Israelia kohtaan tekee vaikeaksi saada aikaan minkäänlaista läpimurtoa, eikä EU:n ja muiden maiden arkuus auta lisäämään painetta, jotta Israel noudattaisi YK:n päätöslauselmia”, Kassis sanoo.

Israel on miehittänyt Palestiinalaisalueita vuodesta 1967. YK on kehottanut päätöslauselmissaan Israelia vetäytymään miehitetyiltä alueilta ja purkamaan siirtokunnat.

Rasistinen turismi

Kassis vieraili syyskuussa Suomessa Lähetysseuran järjestämässä uskontojen rauhantapahtumassa.

Hän työskentelee nykyisin järjestöalan konsulttina, mutta hänellä on pitkä kokemus Israelin miehityksen vastaisesta rauhanomaisesta taistelusta.

”Palestiinalaiset syntyvät aktivisteiksi”, Kassis hymähtää. ”Itse osallistuin ensimmäiseen mielenosoitukseeni vuonna 1970, noin 12-vuotiaana”, hän kertoo.

Kassis on kotoisin Betlehemin liepeillä sijaitsevasta Beit Sahourin kylästä, joka tuli tunnetuksi jo 1980-luvun lopulla rauhanomaisesta protestoinnista palestiinalaisten ensimmäisen intifadan aikana. Kyläläiset muun muassa kieltäytyivät maksamasta veroja Israelille. Kassis joutui pidätetyksi useampaan otteeseen.

Myöhemmin hän on ollut mukana perustamassa kansainvälisen lastenjärjestön DCI:n Palestiinan-osastoa, joka auttaa Israelin pidättämiä lapsia oikeusavun ja psykososiaalisen tuen saannissa. Hän on työskennellyt myös useissa muissa kansalaisjärjestöissä niin Palestiinassa kuin ulkomaillakin.

Kassis kuuluu Palestiinan kristittyyn vähemmistöön. Hän on mukana Kairos Palestiina -liikkeessä, joka lähti liikkeelle Palestiinan kristittyjen vuonna 2009 julkaisemasta miehityksen vastaisesta julistuksesta ja levittää sitä ulkomailla.

Kristittyjen kanta konfliktiin on olennainen, sillä maailmalla etenkin herätyskristilliset konservatiivikristityt tunnetaan usein äänekkäinä Israelin politiikan puolustajina. Kassisin mielestä syynä on syyllisyys holokaustista, liian kirjaimellinen raamatuntulkinta ja Israelin vahva läsnäolo mediassa.

Hänen mukaansa myös ”pyhälle maalle” vuosittain matkustavat yli kaksi miljoonaa kristittyä pyhiinvaeltajaa ovat Israelin hyppysissä. Niinpä palestiinalaiset eivät saa mahdollisuutta kertoa omaa tarinaansa.

”Jos minä lukisin opaskirjoja ja kuuntelisin turistioppaita, minäkään en uskaltaisi mennä Palestiinaisalueelle: pelkäisin puukotuksia, ryöstöjä ja seksuaalista väkivaltaa.”

Kassisia harmittaa myös se, että palestiinalaiskristittyjen uskotaan olevan entisiä muslimeita ja kääntyneen kristityiksi lähetystyön ansiosta – vaikka todellisuudessa lähetystyö lähti aikoinaan liikkeelle Palestiinasta. Osa uskoo, että Palestiinan kristittyjä vainotaan ja osa kyselee, miten muslimien kanssa on onnistuttu elämään rinnakkain.

”Se on rasistista”, Kassis sanoo.

Vastarinta jatkuu

Miehityksen kiristymisestä huolimatta Kassis sanoo, että on paljon syitä olla optimisti. Ainakin palestiinalaisten vastarinta jatkuu.

Tänä vuonna esimerkiksi Gazassa tuhannet palestiinalaiset ovat osoittaneet enimmäkseen rauhanomaisesti mieltään miehitystä vastaan, hän muistuttaa.

Mielenosoituksissa on vaadittu palestiinalaispakolaisille paluuoikeutta vanhoille kotiseuduilleen. Ainakin 179 palestiinalaista on tapettu niissä. Protestit ovat kiristäneet myös Israelin ja Gazaa hallitsevan ääriliike Hamasin välejä. Israel on pitänyt mielenosoituksia Hamasin masinoimina.

Kassis ei siihen usko.

”Ihmiset eivät ole robotteja.”

Hän toivoo, että EU-maat ryhtyisivät toteuttamaan lupauksiaan palestiinalaisvaltion aikaansaamiseksi. Yleinen mielipide sitä paitsi on kääntymässä palestiinalaisten puolelle, hän uskoo.

”Se ei tietenkään ole vielä muuttunut politiikaksi, mutta historia kertoo, että lopulta ihmiset ovat vahvempia kuin valtiot ja viranomaiset.”