Palestiinalaisten talouskurimus jatkuu

Palestiinalaisalueiden talous on romahtanut pohjalukemiin Israelin liikkumisrajoitusten ja rajasulkujen puristuksessa sen jälkeen, kun palestiinalaisten kansannousu intifada alkoi syyskuussa 2000.

Maailmanpankin raportissa Länsirannan ja Gazan talouden todetaan ajautuneen yhteen lähihistoriamme syvimmistä taantumista.

Israelin vetäytymissuunnitelmassa luvataan niin vähäisiä helpotuksia nykyisiin rajoituksiin, että toimien vaikutus palestiinalaisten talouteen uhkaa jäädä mitättömäksi, raportissa arvioidaan.

Pahimmassa tapauksessa tilanne saattaa jopa entisestään heikentyä. Pankki varoittaa, ettei Israelin pidä tukkia Gazan rajoja työvoimalta tai kaupankäynniltä eikä vesi- tai sähköyhteyksiä pidä sulkea, sillä olosuhteet alueella vain kurjistuisivat entisestään.

Israelin on määrä luopua osasta Länsirannan ja kaikista Gazan siirtokunnista. Se aikoo kuitenkin pitää pysyvästi itsellään osia miehittämästään Länsirannasta.

Maailmanpankin selvityksessä arvioidaan Israelin vetäytymissuunnitelman vaikutuksia palestiinalaisalueiden talouteen. Siinä päätellään, että ellei Israel ota suunnitelmassaan huomioon talousvaikutusten kokonaisuutta, pitkän aikavälin ratkaisua ei saavuteta. Jos palestiinalaisalueiden talous ei kohene, köyhyys ja sen myötä vihamielisyys vain syvenee.

Raportissa suositellaan, että Israel aloittaisi nykyaikaisen rajakaupan, jonka avulla tavarat voisivat liikkua rajan yli järjestelmällisesti samalla, kun turvallisuudesta huolehdittaisiin. Rajakaupan järjestelmän käyttöönotto olisi merkittävä toimenpide palestiinalaisten hyvinvoinnin ja kaupankäynnin kannalta, raportti toteaa.

Länsirannan ja Gazan alueiden bruttokansantuote henkilöä kohden on laskenut nelisenkymmentä prosenttia, ja yksityiset investoinnit ovat vähentyneet rajusti sitten kansannousun alun. Maailmanpankki arvioi, että myös keskimääräinen tulotaso on laskenut samalla aikavälillä ainakin kolmanneksen.

Lähes puolet palestiinalaisväestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Heillä on käytettävissään korkeintaan kaksi dollaria päivässä.

Palestiinalaishallinnon budjettialijäämän arvioitiin vuoden alussa olleen laman vuoksi noin 650 miljoonaa dollaria.

Maailmanpankki peräänkuuluttaa myös palestiinalaishallinnolta uudistuksia, jotka edistäisivät investointeja. Jos palestiinalaishallinto sitoutuisi uudistuksiin ja Israel toteuttaisi vetäytymissuunnitelmansa oikein, noin 500 miljoonaa dollaria lisää tukea vuosittain auttaisi pankin mukaan kääntämään talouden nousuun.

Lisätuen avulla saataisiin arvioiden mukaan työttömyys vähentymään vuonna 2006 lähes kansannousua edeltäneelle tasolle. Ellei mitään tehdä, palestiinalaisten työttömyysaste nousee yli 35 prosenttiin. Köyhyydessä eläisi 55 prosenttia koko palestiinalaisväestöstä ja 70 prosenttia Gazan väestöstä vuonna 2006, pankki ennustaa.

Palestiinalaiset saavat tukea tätä nykyä noin 310 dollaria henkilöä kohden vuodessa. Tuki on auttanut palestiinalaishallintoa maksamaan julkisen alan työntekijöiden palkkoja ja tarjoamaan väestölle välttämättömiä terveys-, koulutus- ja vesihuoltopalveluja. Noin 100 000 ihmisen arvioidaan välttäneen köyhyysrajan ulkomaisen avun turvin.

Ellei taloutta saada elvytettyä, palestiinalaisten nuorten tulevaisuus näyttää synkältä ja epätoivo uhkaa vaarantaa kaikki rauhanponnistelut, Maailmanpankki varoittaa.

(Inter Press Service)