Pohjois-Gazan humanitaarinen tilanne on äärimmäisen vakava, ja se heikkenee nopeasti. Välittömälle nälänhädälle on ”vahva todennäköisyys”, sanoo kansainvälisistä ruokaturva-asiantuntijoista koostuva komitea (FRC) harvinaislaatuisessa, perjantaina julkaistussa varoituksessaan (pdf).

”Kaikilta toimijoilta, jotka ovat suoraan mukana konfliktissa tai joilla on vaikutusta siihen, tarvitaan välittömiä toimia päivissä, ei viikoissa, jotta tämä katastrofaalinen tilanne voidaan välttää”, komitea sanoo.

Se vaatii muun muassa humanitaarisen avun päästämistä Pohjois-Gazaan, Israelin saarron purkamista, siviilikohteisiin iskemisen lopettamista, terveyspalveluiden korjaamisen sallimista ja pidätettyjen terveystyöntekijöiden vapauttamista. Muussa tapauksessa lisää siviilejä tulee kuolemaan, se varoittaa.

“Jos tehokkaisiin toimiin ei ryhdytä, tämän häämöttävän katastrofin skaala tulee olemaan suurempi kuin mikään, mitä olemme nähneet Gazan kaistalla lokakuun 7. päivästä 2023 alkaen.”

FRC on kansainvälisistä ruokaturva-asiantuntijoista koostuva komitea. Se hyödyntää YK:n, hallitusten ja avustustoimijoiden muodostaman IPC-aloitteen ruokaturva-analyysejä, joissa kartoitetaan kriisialueiden ravitsemustilannetta.

Tarvittaessa FRC julistaa nälänhädän, joka on viisiportaisen ruokaturva-asteikon pahin ja harvinaisin aste. Se tarkoittaa, että tietyllä alueella vähintään 30 prosenttia lapsista kärsii akuutista aliravitsemuksesta, vähintään 20 prosentilla kotitalouksista on äärimmäinen ruokapula ja kuolleisuus on yli kaksi aikuista tai neljä lasta 10 000:sta.

IPC varoitti aiemmin lokakuussa, että koko Gazassa on nälänhädän riski. 

Israel on saartanut Pohjois-Gazan, pakottanut suurimman osan väestöstä lähtemään kodeistaan, estänyt humanitaarisen avun toimittamisen lähes kokonaan ja iskenyt siviilikohteisiin. YK arvioi viikko sitten, että neljä viikon aikana Pohjois-Gazasta on paennut noin sata tuhatta ihmistä ja noin 75 000–95 000 ihmistä on jäänyt alueelle.

Viime viikolla Pohjois- ja Keski-Gazassa vieraillut Norjan pakolaisneuvoston johtaja Jan Egeland sanoi, että tuho on pahinta, mitä hän on uransa aikana koskaan nähnyt.

“Perheet on revitty hajalleen, miehet ja pojat pidätetty ja erotettu rakkaistaan eivätkä perheet voi edes haudata kuolleitaan. Osa on ollut päiviä syömättä, juomavettä ei ole. Se on täydellistä epätoivoa näkymä toisensa jälkeen“, hän sanoi tiedotteessa.

Palestiinalaiset, israelilaiset ihmisoikeusjärjestöt sekä osa Israelin sotilaista ovat sanoneet, että Israel yrittää tyhjentää Pohjois-Gazan “antaudu tai näänny” -taktiikalla. Israel on kiistänyt taktiikan. Hiljattain yksi sotilasviranomainen kertoi, ettei asukkaiden kuitenkaan anneta palata Pohjois-Gazaan, kertoo The Guardian -lehti.

Yhteensä yli 43 000 palestiinalaista on kuollut Gazassa sen jälkeen, kun Israel aloitti viime vuoden lokakuussa hyökkäyksen alueelle vastauksena Hamasin terrori-iskuihin, joissa kuoli yli tuhat israelilaista. Hamasia ja Israelia epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kansainvälinen tuomioistuin tutkii parhaillaan, täyttävätkö Israelin toimet myös kansanmurhan tunnusmerkit.

Maailman ruokaohjelman ruoka- ja ravitsemusjohtajan Jean-Martin Bauerin mukaan koko Gazaan pääsee tällä hetkellä vain noin 58 rekkaa päivässä, kun aiemmin kesällä määrä oli 200 ja ennen konfliktia 500.