Tanska, Ruotsi, Norja ja Suomi sekä Alankomaat ovat parhaita maita, kun mitataan rikkaiden maiden politiikan vaikutuksia köyhiin, käy ilmi ajatushautomo Centre for Global Developmentin koostamasta tuoreesta indeksistä.

27 rikkaan maan politiikkaa käsittelevässä indeksissä on tarkasteltu kehitysyhteistyövaroja sekä kauppa-, talous-, teknologia-, ympäristö-, turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Tarkoituksena on muistuttaa, että rikkaiden maiden politiikat vaikuttavat köyhiin ja että köyhiä suosiva politiikka hyödyttää lopulta kaikkia.

Pisteitä saa esimerkiksi anteliaasta ja laadukkaasta kehitysavusta, taloudellisesta läpinäkyvyydestä, ulkomaaninvestointeihin kannustamisesta, ympäristönsuojelusta sekä avoimesta ja reilusta kauppapolitiikasta. Pisteitä vähentävät esimerkiksi esteiden asettaminen kehitysmaiden tuontituotteille, aseiden myynti köyhille ja epädemokraattisille maille sekä ympäristön vahingoittamiseen johtavat käytännöt.

Tanska on indeksin ykkösmaa muun muassa runsaan kehitysavun vuoksi. Kaikki maat pärjäävät kuitenkin huonosti jollakin alueella, indeksissä muistutetaan. Indeksin huonoimmat maat ovat Japani, Etelä-Korea, Kreikka, Sveitsi ja Slovakia.

Suomi on indeksin neljäntenä yhdessä Hollannin kanssa. Suomi saa kiitosta muun muassa avun läpinäkyvyydestä, kansainvälisiin ympäristösopimuksiin sitoutumisesta sekä korruption ehkäisystä. Pyyhkeitä tulee kuitenkin maahanmuuttopolitiikasta, jossa Suomi on vasta sijalla 20. Vaikka Suomella on hyvä maahanmuuttajien integrointipolitiikka, se voisi avata rajansa suuremmalle määrälle kehitysmaiden siirtolaisia ja opiskelijoita ja ottaa enemmän vastuuta pakolaistaakasta, raportissa todetaan.