Hiilivapaa Suomi kampanjoi teräksen ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Miksi ja mitä haluatte saavuttaa?

Meille alkaa tulla kiire estää ilmastokatastrofin pahimmat seuraukset. Muutoksia vaaditaan tietysti koko yhteiskunnassa mutta erityisesti pahiten saastuttavilla aloilla, kuten terästeollisuudessa. Teräksen käyttöä on vähennettävä ja valmistuksessa on siirryttävä vähäpäästöiseen teknologiaan, kuten valokaariuuneihin ja vetypelkistykseen.

Maailman hiilibudjettiin ei mahdu enää yhtään uutta fossiilihanketta. Kivihiiltä käyttävien, teräksen valmistuksessa tarvittavien masuunien valmistus ja käyttöiän pidentäminen olisi lopetettava. Tälläkin hetkellä maailmalla suunnitellaan uusia saastuttavia laitoksia, joiden käyttöikä on jopa 40 vuotta. Uusia kivihiilikaivoksia ei tulisi enää avata ollenkaan.

Teräksen tuotannolla on valtavasti muitakin haittoja. Kivihiilikaivokset aiheuttavat metsäkatoa ja vesistöjen saastumista, ja niiden rakentaminen alkuperäiskansojen maille on aiheuttanut ihmisoikeusrikkomuksia eri puolilla maailmaa. Yhtiöiden pitäisi myös toimia näiden riskien välttämiseksi.

Miten teräksen päästöt syntyvät ja miten niitä voisi vähentää?

Teräs valmistetaan joko rautamalmista masuunissa tai romuteräksestä sähkön avulla. Perinteisessä menetelmässä käytetään neitseellisiä raaka-aineita ja rauta irrotetaan malmista masuunissa eli uunissa, jossa on todella korkeat lämpötilat. Sekä energianlähteenä että raudan pelkistämisessä käytetään kivihiiltä, ja tässä prosessissa syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä.

Kierrätysteräs valmistetaan sulattamalla romuteräksestä sähkökäyttöisessä valokaariuunissa. Tällöin päästöt syntyvät pääosin sähkön käytöstä etenkin, jos se tuotetaan fossiilisilla menetelmillä. Uusiutuvalla energialla päästään jo tosi pieniin päästöihin. Masuunilla valmistettu tonni terästä tuottaa yli kaksi tonnia hiilidioksidipäästöjä, kun taas sähköllä valmistettu kierrätysteräs tuottaa vain puoli kiloa.

Kuinka paljon teräs aiheuttaa päästöjä globaalisti?

Teräs tuottaa jopa yhdeksän prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Jos teräksen päästöjä verrataan valtioiden päästöihin, se on suurin saastuttaja heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin kahdeksan prosenttia Suomen kaikista päästöistä.

Terässektori on suurin hiilen käyttäjä maailmassa. Jopa 75 prosenttia sen vaatimasta energiasta tuotetaan hiilellä. Lukuihin ei ole edes laskettu kivihiilikaivosten metaanipäästöjä, joiden on laskettu lisäävän teräksen ilmastovaikutuksia jopa kolmanneksella.

Mainitsit, että myös kulutusta tulisi vähentää. Miten?

Pelkät teknologiset ratkaisut eivät riitä, jos ei samalla panosteta kulutuksen hillitsemiseen. Vihreän teräksen tuottaminen vaatii todella paljon uusiutuvaa energiaa, ja nykyisellä kulutuksella raja tulee vastaan. Globaalissa etelässä on todellinen tarve rakentaa infrastruktuuria ihmisten perustarpeiden, kuten puhtaan vedensaannin tai liikkumisen turvaamiseksi, mutta pohjoisessa kulutusta tulisi kohtuullistaa. Materiaalit tulisi valmistaa kestävimmiksi ja helpommin korjattaviksi.

Myös tuotekehityksessä teräksen käyttöä tulisi vähentää merkittävästi. Euroopan teräksen kulutusta voitaisiin vähentää jopa 28 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden keinoja hyödynnettäisiin tehokkaasti. Esimerkiksi yksityisautoilusta yhteiskäyttöön siirtyminen vähentäisi huomattavasti teräksen käyttöä tinkimättä liikkumisesta.

Mitä yritysten tulisi tehdä, jotta teräksen päästöjä saataisiin merkittävästi vähennettyä?

Vähäpäästöiseen teräkseen siirtyminen vaatii isoja investointeja teräksen tuottajilta. Siksi haluamme, että terästuotteita käyttävät ja kuluttavat yritykset sitoutuvat hankkimaan fossiilitonta terästä. Jos ostajia löytyy, investoinneista tulee kannattavia ja vähemmän riskialttiita. Julkinen sektori on myös merkittävä teräksen ostaja, joten esimerkiksi vihreät hankinnat, joissa on päästö- ja ilmastokriteerit, tukisivat murrosta.

Myös finanssisektorilla on paljon valtaa ja vastuuta vihreässä siirtymässä. Suomalaiset pankit ja eläkeyhtiöt sijoittavat globaalisti ja ovat sitoutuneet vähentämään sijoitustoiminnan päästöjä. Niiden tulisi sulkea uusia hiilikaivoksia suunnittelevat yhtiöt sijoitusten ulkopuolelle ja ohjata omistamiaan teräsyhtiöitä vähentämään päästöjä.

Puhutaanko teräksen päästöistä mielestäsi tarpeeksi vai ovatko ne jääneet ilmastokeskustelussa sivuun?

Kyllä globaalilla tasolla teräksen päästöistä puhutaan mediassa paljonkin. Myös Suomessa SSAB:n vihreät investoinnit ja vihreitä terästehtaita suunnittelevat start upit ovat olleet mediassa esillä kiitettävästi. Toki keskustelu on kuplautunut, ja seuraan sellaisia foorumeita, joilla näistä teemoista puhutaan. Ehkä tavallisten ihmisten keskusteluissa aiheet, jotka ovat lähempänä arkea, kuten esimerkiksi ruuan ja lentämisen päästöt, ovat enemmän pinnalla. 

Mutta jos ajatellaan tarkemmin, terästä on aivan kaikkialla: ruokailuvälineissä, elektroniikassa, autoissa, pyörissä eli todella monessa tavarassa, joita arjessa päivittäin käytämme. Joten keskustelua voisi olla enemmänkin.

Tarkennus 29.5.2024. Tarkennettu viidennen vastauksen viimeistä lausetta. Tekstissä viitataan sijoittamiseen, ei rahoittamiseen, kuten alkuperäisessä tekstissä luki.