Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeet ympäri maailman eivät ole johtaneet toivottuihin tuloksiin. Käytännössä ne johtavat usein valtaviin julkisen sektorin kustannuksiin eivätkä palvele kansalaisia, selviää tuoreesta raportista.

Raportin taustalla on eurooppalainen järjestöverkosto Eurodad, joka on kumppaneineen tutkinut kymmentä PPP-hanketta (Public-Private-Partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteishanketta. 

Niiden suosio on 2000-luvulla kasvanut etenkin monissa kehittyvissä maissa. Kumppanuuksissa rahoitetaan yksityisellä ja julkisella rahalla sellaisia palveluita, jotka perinteisesti rahoitetaan vain julkisella rahalla. Rahoitushankkeet voivat liittyä esimerkiksi terveys-, koulutus- tai vesisektoriin. 

Raportin mukaan kaikki tutkitut kymmenen hanketta ovat olleet kalliita ja olleet julkiselle sektorille riskialttiimpia kuin yksityiselle sektorille, sillä virheiden sattuessa julkinen sektori on joutunut paikkaamaan kuluja. 

Monet hankkeet eivät olleet läpinäkyviä eikä niissä konsultoitu paikallisia yhteisöjä. Puolet hankkeista levensi rikkaiden ja köyhien välistä kuilua. 

Raportissa kerrotaan esimerkiksi Lesothoon rakennetusta Queen Mamohato -sairaalasta. Kustannukset ylittivät lopulta kaksinkertaisesti hallituksen ja Maailmanpankin asettaman kynnyksen. Paisuneiden kustannusten seurauksena maaseudun terveyspalveluihin ei voitu investoida suunnitellusti.

Indonesian Jakartassa tehdyt PPP-vesisopimukset puolestaan johtivat valtaviin kustannuksiin ja siihen, että asukkaat joutuivat ostamaan vetensä tai käyttämään kaivovettä, raportissa kerrotaan.

Muut esimerkit tulevat Kolumbiasta, Ranskasta, Intiasta, Liberiasta, Perusta, Espanjasta ja Ruotsista. Osa hankkeista peruttiin lopulta kokonaan. Esimerkiksi Perussa peruttiin PPP-sopimus, jolla olisi rakennettu Machu Picchun turisteja palveleva lentokenttä.

”Raportti on kokoelma tuhoisia tarinoita, joista useimmat ovat johtaneet kansallisiin ja kansainvälisiin skandaaleihin sekä kehittyvissä että kehittyneissä talouksissa. -- Miten monta skandaalia vielä tarvitaan ennen kuin tehdään vakavaa uudelleenharkintaa?”, sanoo yksi raportin kirjoittajista, Maria Jose Romero, Eurodadin tiedotteessa.

Eurodad syyttää etenkin Maailmanpankkia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa PPP-hankkeiden edistämisestä. Yksityistä sektoria on huudettu apuun myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eurodadin mukaan PPP-hankkeiden aggressiivinen edistäminen pitäisi nyt lopettaa ja maita pitäisi auttaa löytämään julkisten palvelujen rahoittamiseen parempia tapoja, kuten esimerkiksi verovarat.

Raportista uutisoi Suomessa ensimmäisenä Kepa.