Koronavirus on vain yksi esimerkki eläinperäisistä taudeista, joiden määrä on viime vuosina kasvanut. Trendin taustalla on luonnonympäristön rappeutuminen, ja ellei siihen puututa, tulevina vuosina voidaan odottaa lisään tautiepidemioita, varoitetaan YK:n ympäristöohjelman tuoreessa raportissa.

Koronavirus on zoonoosi eli tauti, joka on hypännyt eläimestä ihmiseen. Vastaavia, viime vuosina yleistyneitä tauteja ovat myös ebola, MERS, Länsi-Niilin kuume sekä Rift valley -kuume. Esimerkiksi koronavirus on todennäköisesti peräisin lepakosta, Länsi-Niilin kuume taas hyttysestä.

Zoonoosit tappavat vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä, pääosin matalan tulotason ja keskitulotason maissa.

Syynä zoonoosien yleistymiseen on ihmisen toiminta, raportissa todetaan. Eläinproteiinien kysyntä, kestämätön ja intensiivinen maanviljelys sekä luonnonvarojen käyttö ovat kasvaneet. Villieläimiä käytetään yhä enemmän proteiininlähteenä, ja toisaalta niitä myös metsästetään ja kaupataan lemmikeiksi. Matkustaminen ja ruuan tuotantoketjujen piteneminen sekä monipuolistuminen lisäävät tautien leviämisen riskiä. Myös ilmastonmuutos on yksi syy yleistyviin tauteihin.

”Tiede sanoo selkeästi, että jos jatkamme luonnon riistoa ja ekosysteemiemme tuhoamista, voimme odottaa näiden tautien hyppäämistä eläimistä ihmisiin tasaisena virtana tulevina vuosina. Pandemiat ovat elämällemme ja taloudellemme tuhoisia ja kuten olemme nähneet viime kuukausina, köyhimmät ja haavoittuvimmat kärsivät eniten”, muistuttaa Unepin johtaja Inger Andersen tiedotteessa.

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana zoonoosit ovat aiheuttaneet yli 100 miljardin dollarin (88 miljardia euroa) taloudelliset menetykset. Kehittyvissä maissa ne tuhoavat usein karjaa ja köyhdyttävät pienviljelijöitä.

Raportissa listataan kymmenen suositusta zoonoosien kitkemiseksi. Tekijöiden mukaan paras tapa on yhdistää kansanterveys, eläinlääketiede ja ympäristöosaamisen niin sanotuksi ”yhden terveyden” lähestymistavaksi. Raportissa kehotetaan muun muassa myös lisäämään zoonoosien tutkimusta, vahvistamaan niiden tarkkailua ja lisäämään tietoisuutta.

Erityisen tärkeässä asemassa on raportin mukaan Afrikka, jossa on paljon eläinperäisiä tauteja mutta toisaalta myös kokemusta niiden saamisesta kuriin.

”Afrikan maat hyödyntävät ennakoivaa tapaa hallita tautiepidemioita. Ne esimerkiksi käyttävät riskipohjaisia lähestymistapoja sääntöpohjaisten sijaan. Tämä sopii parhaiten resursseiltaan köyhiin olosuhteisiin”, sanoo Jimmy Smith, raportissa mukana olleen kansainvälisen karjantutkimuslaitoksen ILRI:n pääjohtaja tiedotteessa.