Opetus- ja kulttuuriministeriö leikkaa suomalaisten rauhanjärjestöjen tuesta ensi vuonna lähes 40 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. Syynä ovat ministeriön mukaan kaikkia aloja koskevat säästötoimet. Järjestöissä kuitenkin pelätään, että pitkäjänteinen rauhantyö kärsii.

”Jonkun vuoden voi aina säästää, mutta kun se tapahtuu näin monena vuonna, se ei enää toimi. Turhia kuluja ei enää ole. Järjestöiden, joilla on toimistot ja työntekijät, pitää nyt ryhtyä miettimään, pystyvätkö ne pitämään kaikkia työntekijöitään. Asioita ei pidemmän päälle voi tehdä ihan pyhällä hengellä”, toteaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo jakaa ensi vuonna yhteensä 250 000 euroa toiminta-avustusta valtakunnallisille rauhanjärjestöille. Tänä vuonna ne saivat yhteensä 412 000 euroa. Pudotus on rauhanjärjestöille kova isku, sillä niiltä leikattiin rahoitusta myös vuosina 2015 ja 2016.

Rauhanliitto on ollut eniten opetusministeriön avustusta saava rauhanjärjestö. Sen saama tuki on vuoteen 2014 verrattuna pudonnut noin viidenneksen ja oli tänä vuonna 143 000 euroa. Tuki on noin kaksi kolmasosa järjestön koko rahoituksesta.

Lodeniuksen mukaan leikkausten suurin ongelma on, että se vie varoja sellaiselta työltä, jota vapaaehtoiset eivät voi hoitaa.

”Vapaaehtoiset voivat tehdä paljon asioita, kuten vaikkapa pitää infopistettä Maailma kylässä -festareilla ja järjestää Hiroshima-iltoja. Mutta vapaaehtoisvoimin ei voi tehdä asekauppasopimukseen tai ydinaseisiin liittyviä lausuntoja tai asiantuntijatyötä”, hän muistuttaa.

Aiempien vuosien seurauksena työntekijät ovat hänen mukaansa jo joutuneet joustamaan ja järjestössä on turvauduttu esimerkiksi lomautuksiin. Samalla yhä suurempi osa ajasta kuluu pienten projektirahojen haalimiseen, mikä taas tarkoittaa, että vaikkapa eduskuntatyön seuraaminen ja muu pitkäjänteisempi työ kärsii, hän muistuttaa.

”Jos meistä tulee pieniä mukavia projektituottajia ja kivoja tapahtumajärjestäjiä, aseidenriisunta- ja rauhantyö sekä rauhankasvatus menettävät paljon”, hän muistuttaa.

”Kaikkeen mahdolliseen ei voi myöntää rahaa”

Rauhanjärjestöjen avustusta uhattiin leikata tänäkin vuonna, mutta opetusministeriön siirtomäärärahojen ansiosta ne saivat tänä vuonna samat 412 000 euroa kuin viime vuonnakin.

Ensi vuonna tilanne on kuitenkin toinen. Rauhanjärjestöt joutuvat jakamaan tukensa Ihmisoikeusliiton sekä eräiden muiden järjestöjen kanssa toisin kuin vielä vuonna 2016, jolloin esimerkiksi rauhanjärjestöillä sekä Ihmisoikeusliitolla oli talousarviossa oma rivinsä. Ensi vuonna järjestöt saavat yhteensä 400 000 euroa, josta 250 000 euroa on tarkoitus jyvittää rauhantyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen kertoo, että ministeriö tavoitteli järjestöille ensi vuodelle 500 000 euron pottia, mutta esitys ei mennyt valtiovarainministeriössä läpi. Syynä rahoituksen kutistumiseen ovat hänen mukaansa leikkaukset, joita tällä hallituskaudella on tehty koko valtiontalouteen, myös lukien opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaan sekä muidenkin avustusta saavien järjestöjen tukiin. Kyse ei ole siitä, etteikö rauhantyötä arvostettaisi, hän vakuuttaa.

Laaksosen mukaan vielä ei tiedetä, miten rauhanjärjestöjen tukileikkaus käytännössä kohdennetaan. Päätöksiä on luvassa viimeistään helmikuun 2018 lopussa. Tuen myöntöperusteita on hänen mukaansa kuitenkin tiukennettu osana ministeriössä viime vuonna alkanutta valtionavustusuudistusta.

”Yhtenä periaatteena on, että ministeriö myöntää avustuksia toimintaan, joka on strategisesti merkittävää, tavoitteellista ja tuloksellista. Tämä johtuu määrärahojen rajallisuudesta. Emme enää elää aikoja, jolloin tukea on voitu myöntää kaikkeen mahdolliseen, mitä on haettu”, hän sanoo.

Hänen mukaansa vaikka rauhanjärjestöillä ei enää omaa budjettiriviä olekaan, ne aiotaan ensi vuodesta alkaen mainita Ihmisoikeusliiton ja Vapaa-ajattelijain liiton ohella talousarviossa sanallisesti, mikä vahvistaa niiden asemaa.

Rauhantyön rahoitus herätti keskustelua myös eduskunnan kyselytunnilla viime torstaina, kun kansanedustaja Silvia Modig (vas) muistutti hallitusta rauhantyön tärkeydestä etenkin tämänhetkisessä maailmantilanteessa. Eurooppa- ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (sin) mukaan päätös tehtiin rahapulassa.

”Vaikka erilaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä, rauhantyö kuuluu meille kaikille ja on ennen kaikkea poliitikkojen ja hallitusten tehtävä. Sitä ei voi jättää kansalaisjärjestöjen tai niiden rahoituksen varaan”, hän sanoi.