(IPS) -- Pakolaisleirissä elävä Afia panee ämpärinsä jonon jatkoksi niin kuin hän tekee joka aamu. Kerran hän erehtyi laittamaan jonoon neljä vesiastiaa ja jättämään vielä väliin tilaa yhdelle ylimääräiselle.

Toinen pakolaisnainen näki Afian toimet ja potkaisi tämän astiat nurin. Se riitti sytyttämään raivoisan riidan. Illalla naisen poikaystävä tuli Afian asuntoon ja pahoinpiteli häntä.

Afia ei ole yksi niistä puolesta miljoonasta rohingyasta, jotka ovat paenneet Myanmarista elokuun jälkeen. Hän on asunut leirillä vuosia tuhansien muiden pakolaisten tavoin.

Leireillä avustusten ja veden hakemisen hoitavat yleensä miehet. Naiset lähtevät asialle vasta silloin, jos miestä ei ole tarjolla. Afian mies lähti kolme vuotta sitten etsimään töitä Malesiasta, eikä hänestä ole kuulunut sen jälkeen mitään. Afian on tultava toimeen omillaan leirillä, jossa vesipula kuumentaa pakolaisten tunteita ja saa aikaan yhteenottoja.

Pumppukaivojakin leiriltä löytyy, mutta monet niistä ovat epäkunnossa tai liian matalia, eikä niistä saa enää vettä.

Vessat ja vesipisteet vieretysten

Naisten koettelemukset eivät jää vedenhakuun. Ulkokäymälöiden puute on suuri ongelma, jota tulijoiden suuri määrä – 624 000 ihmistä elokuun jälkeen – on pahentanut entisestään. Pakolaiset ovat myös rakentaneet omatoimisesti asumuksia, joista vesi ja vessa kuitenkin puuttuvat.

”Naisille ja miehille ei ole erillisiä käymälöitä, eikä niissä ole valoja. Ne ovat myös kaukana asumuksista, eivätkä tarjoa pienintäkään yksityisyyttä”, selittää Shouvik Das YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Bangladeshin osastosta. ”Joskus naispakolaiset eivät halua ottaa vastaan tuomaamme ruoka-apua, koska syötyään heidän täytyy käydä huussissa ja se on pelottavaa.”

Kansalaisjärjestöt ovat rakentaneet leireille pumppukaivoja ja ulkohuusseja, mutta eivät ole aina jättäneet tarpeeksi tilaa niiden väliin.

”Hiljakkoin WHO:n tekemässä tutkimuksessa selvisi, että yli 60 prosenttia leirien vesilähteistä on E-colin saastuttamia. Saastuminen on yleensä seurausta siitä, että pintavesikaivot on sijoitettu alle kymmenen metrin päähän huusseista”, kertoo IOM:n tiedottaja Olivia Headon.

Heikon hygienian vuoksi tartuntatautien riski on suuri. Moni leirille tulija kantaa hepatiittia tai poliovirusta. Yhdessä huonon käymälätilanteen ja puutteellisen vesihuollon kanssa se lisää tartuntatautien leviämisriskiä.

Kuukautiset sitovat naiset kotiin

Puutteellinen hygienia ja vesipula haittaavat erityisesti naisten elämää. Vaikeinta on kuukautisten aikana, jolloin suurin osa naisista käyttää kuukautissuojana likaisessa vedessä pestyjä kangasrättejä tai pumpulia. Alkeelliset tai kokonaan puuttuvat siteet ja tamponit altistavat tulehduksille ja ihosairauksille. Ne vaikuttavat myös naisten liikkumiseen.

”Naiset ja tytöt rajoittavat liikkumistaan häirinnän, kidnappauksen tai ihmiskaupan uhriksi joutumisen pelon lisäksi myös siksi, että heiltä puuttuvat asianmukaiset vaatteet ja terveyssiteet”, UNHCR:n hiljakkoin julkaisemassa raportissa todetaan.

Osalle pakolaisista nykyaikaiset kuukautissuojat ovat täysin tuntemattomia. Kun avustusjärjestöt lisäsivät kuukautissuojia hygieniapakkauksiinsa, naiset eivät tienneet niiden tarkoitusta.

”Jotkut heistä laittoivat terveyssiteen kasvoilleen, koska eivät yksinkertaisesti tienneet, mitä niillä pitäisi tehdä”, sanoo Lailufar Yasmin, pakolaisten kanssa leirillä työskennellyt BRAC-yliopiston professori toteaa. ”Jos ihmiset eivät tiedä mitä tehdä tarjoamallasi avulla, se ei toimi. Haaskaat vain rahojasi.”