Malawilainen Lydia Katengeza herää aamuviideltä ehtiäkseen kiertää rokottamassa mahdollisimman monen talon kanat. Liikkeellä on Newcastlen tautia, joka uhkaa heikentää pientilojen pääelinkeinoa.

Ensimmäinen kohde on Maxwell Pangananin 30 kanan tarha. Rokotus maksaa noin kolme eurosenttiä kanalta, joten omistajalle koituu vajaan euron lasku.

Katengeza kiertää Nathenjen kylässä talosta taloon ja rokottaa kanat, joita voi olla yksi tai yli 50.

Kanat ovat malawilaisten tärkeimpiä kotieläimiä, ja niitä kasvattaa 80 prosenttia viljelijöistä. Siipikarja on tärkeä sekä tulon- että ravinnonlähteenä. Kana-ateria kuuluu häihin ja hautajaisiin, siipikarjaa myydään, annetaan lahjaksi ja vaihdetaan muihin tuotteisiin.

Virus iskee kuumaan aikaan

Malawin kanatalouden kehitystä haittaa Newcastlen tauti, joka saattaa hävittää 90 prosenttia siipikarjasta. Kyse on paramykso-1-viruksen (PMV-1) aiheuttamasta lintujen sairaudesta. Siivekkäiden pahimpiin vitsauksiin kuuluva tauti leviää helposti, eikä siihen ole hoitoa.

Malawissa tauti iskee kuumien ja kuivien kuukausien aikana elo-marraskuussa. Rokotteella sitä kuitenkin pystytään torjumaan.

Katengeza sai vuonna 2014 Care-järjestöltä koulutusta maatalouden kenttäneuvojaksi ja erikoistui myöhemmin siipikarjan rokottajaksi ranskalaisen Inter Aidin kurssilla. Hän on myös perinteisen kylähallinnon päällikkö Chizingassa pääkaupungin Lilongwen lähistöllä.

Katengeza sanoo saaneensa paljon hyötyä rokotuskurssin opeista. Nyt hän pystyy pitämään myös omat ja naapureidensa kanat hengissä.

”Kanojen avulla ruokavaliomme pysyy monipuolisena. Minulla on nyt myös kymmenen vuohta, ja korjasin tänä vuonna hyvän maissisadon. Olen rakentanut kunnon tiilitalon ja pystyn maksamaan lasten koulumaksut”, Katengeza luettelee.

Heinäkuu otollisin rokotuksille

Neljä kuukautta kestävät rokotuskampanjat toteutetaan systemaattisesti, Inter Aidin hanketta valvova Graça Archer kertoo.

”Ensin rokottajat kiertävät talosta taloon rekisteröimässä siipikarjan, jotta tiedetään, paljonko rokotetta tarvitaan. Sitten seuraa varsinainen rokotusjakso, ja sen jälkeen tarkastetaan tulokset ja mahdolliset epäonnistumiset”, hän selittää.

Kampanjan huippu ajoittuu heinäkuulle, jolloin epidemian puhkeamisen riski alkaa kasvaa. Silloin viljelijöillä on eniten rahaa, kanat vaihtavat vilkkaimmin omistajaa ja tartuntojen vaara lisääntyy.

”Heinäkuussa viljelijät suhtautuvat rokotukseen suopeammin kuin muina aikoina. Esimerkiksi viime vuonna onnistuimme rokottamaan 590 800 kanaa”, Archer kertoo. Hänen mukaansa Newcastlen taudilta suojaavan I-2-rokotteen saannissa on välillä ongelmia.

Malawin eläinlääketieteellisen keskuslaboratorion johtaja Gilson Njunga kertoo, että laitos tuottaa nestemäistä I-2-rokotetta lähes miljoonan kanan tarpeiksi kuukaudessa. Lämmönvaihteluja kestävä rokote soveltuu hyvin Afrikan oloihin, mutta valmistusprosessia hidastavat tiukat laatu- ja turvallisuusmääräykset.