Ruotsi saattaa leikata kehitysyhteistyöbudjettiaan jopa 60 prosenttia, jotta kasvavat turvapaikanhakijoista syntyvät kulut saataisiin katettua, kertovat kansainväliset mediat.

Ruotsin radion haltuunsa saaman kirjeen mukaan ulkoministeri Margot Wallström on varoittanut muutosta suunnittelevaa valtiovarainministeriötä siitä, että leikkaus vaikuttaisi syvästi maan maineeseen. Maan kehitysyhteistyövirasto on laskenut, että budjetin puolittaminen esimerkiksi koulutuksesta johtaisi siihen, että 50 000 lasta ei pääsisi kouluun. Asiasta kertoo brittilehti Guardian.

Myös maan järjestöt ovat julkaisseet avoimen kirjeen, jossa paheksutaan leikkaussuunnitelmia, kertoo verkkolehti The Local.

Ruotsi käyttää bruttokansantulostaan suuremman osan kehitysapuun kuin mikään muu teollisuusmaa, viime vuonna 1,1 prosenttia. Maan ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjetin on määrä olla noin 4,6 miljardia euroa, josta noin viidennes on korvamerkitty pakolais- ja turvapaikanhakijakuluihin. Nyt tarkoituksena kuitenkin on, että turvapaikanhakijoille ja pakolaisille tarkoitettu summa, joka oli kruunuissa noin 8 miljardia, kolminkertaistettaisiin.

Ruotsiin saattaa tänä vuonna saapua jopa 190 000 turvapaikanhakijaa ja ensi vuonna 100 000–170 000. Maan maahanmuuttovirasto on ennustanut, että ensi vuonna pakolaiskriisin hoitaminen maksaa 6,4 miljardia euroa.

Myös muut Pohjoismaat ovat viime aikoina ilmoittaneet apuleikkauksista. Suomi leikkaa ensi vuonna 300 miljoonaa euroa, Tanska taas on kertonut pudottavansa kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuuden 0,87 prosentista 0,7:aan. Norja puolestaan aikoo karsia järjestöjen kehitysyhteistyöbudjettia sekä nostaa pakolaiskulujen osuuden 21 prosenttiin kehitysyhteistyöbudjetista.