Sambia kamppailee ruokkiakseen 16-miljoonaisen väestönsä ilmastonmuutoksen kurituksessa. Maanviljelyä kehittämällä voidaan sekä hillitä muutosta että torjua sen haittoja.

Pitkittyneet kuivuudet ja äkilliset tuhotulvat ovat viime vuosina ajaneet miljoonia ihmisiä ruoka-avun varaan eteläisen Afrikan maissa.

Sekä ilmaston lämpenemisen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa auttaa ilmastoälykäs maatalous. Se käsittää ympäristöä säästävän maatalouden, peltometsäviljelyn, viljelylajikkeiden monipuolistamisen, vuoro- ja kateviljelyn sekä lannoittamisen ja sadeveden hyödyntämisen.

Kestävässä viljelyssä on keskeistä suorakylvö, eli siementen levitys muokkaamattomaan maahan. YK:n ruokajärjestö FAO tukee Sambiassa hanketta, jossa kestävään viljelyyn opastetaan ensin 21 000 viljelijää. Heidän on määrä opettaa menetelmät edelleen 315 000 muulle.

Tuotanto tuplaantui

Hyvin vähäsateinen vuosi 2015 toimi happotestinä hankkeelle, sanoo viljelijä Damiano Malambo eteläiseltä Pemban alueelta.

”Epäilykseni vaihtuivat optimismiin, kun kestävästi viljellyt kaksi hehtaariani pelastivat minut katastrofilta. Samaan aikaan sato epäonnistui täysin viidellä hehtaarilla, joita viljelin entiseen tapaan”, hän kertoo.

”Kahdella viime satokaudella olen pystynyt kaksinkertaistamaan karjani ja peltojen tuoton”, Malambo jatkaa. Hän kiittää erityisesti uusia helppohoitoisia kasveja, kuten lehmänpapua ja soijaa, joista saa sekä ravitsevaa ruokaa että myyntituloja.

Nälkäindeksin pohjimmaisia

Sambia on Maailman nälkäindeksin (Global Hunger Index, GHI) kymmenen heikoimman maan joukossa. Tuore terveystutkimus kertoo, että 40 prosenttia lapsista on ikäisekseen liian pienikokoisia.

GHI:n perusti International Food Policy Research Institute 12 vuotta sitten. Indeksi käyttää neljää mittaria, jotka ovat aliravitsemus, lapsikuolleisuus, lasten alipainoisuus ja pienikasvuisuus. Sambian alapuolelle indeksissä jäävät vain Madagaskar, Sierra Leone, Tšad ja Keski-Afrikan tasavalta.

Sambia ponnistelee aliravitsemuksen voittamiseksi muun muassa Tuhat ratkaisevaa päivää -kampanjalla. Useiden ministeriöiden ja muiden tahojen yhteishanke tähdentää, että tuhannen ensimmäisen elinpäivän aikana saatu ravinto on ratkaisevaa lapsen tulevaisuuden kannalta.

FAOn mukaan vilja- ja vihannesvalikoiman laajentaminen palvelee parhaiten ruokaturvaa ja tarvittavaa ravinnon monipuolistamista. Kestävät menetelmät puolestaan auttavat torjumaan ilmastonmuutosta ja sopeutumaan äärisäihin.