(IPS) -- ”Sydämemme särkyy, kun meidän täytyy jättää esivanhempiemme maat. Mutta jos haluamme selviytyä hengissä, meidän on pakko muuttaa turvallisempaan paikkaan”, Fidžin toiseksi suurimmalla saarella Vanua Levulla asustava opettaja Sepesa Curuki selittää.

Curukin kylä, Cogea, lojuu kahden Tyyneenmereen virtaavan joen välissä. Kylää ovat ruhjoneet toistuvat syklonit, tulvat ja eroosio, jotka yhdessä uhkaavat koko yhteisön olemassaoloa.

”72 ihmisen tiivis yhteisömme on vuoden aikana kokenut kolme pahaa trooppista syklonia. Ensin huhtikuussa 2020 Harold, sitten joulukuussa Yasa ja tammikuussa 2021 vielä Ana. Harold ja Ana aiheuttivat äärimmäisiä tulvia, ja Yasa tuhosi kylän 37 talosta 23. Tuhoutuneista taloista ei jäänyt tolppaakaan jäljelle ja pystyyn jääneetkin kärsivät valtavia vaurioita”, Curuki kertoo.

”Rankat sateet laukaisivat maanvyöryjä ja saivat joenpenkan murtumaan. Tulvat turmelivat viljapeltomme, ainoan elantomme. En ole elämäni aikana nähnyt mitään yhtä hirveää kuin Yasan aiheuttama tuho. Tässä oli ennen elinvoimainen kylä. Useimmat kyläläiset elävät nyt teltoissa lietteen peittämien raunioiden keskellä”, Curukin 63-vuotias äiti Timaima sanoo.

Sepesa Curuki elää nykyään kahden makuuhuoneen betonitalon ja teltan yhdistelmässä vaimonsa, neljän lapsensa, äitinsä ja kahden veljensä kanssa.

Kauemmas rantaviivalta

Curukin perhe, samoin kuin kaikki Cogean asukkaat odottavat muuttoa. Sillä on kiire, sillä syklonikausi lähestyy.

Neljännes Tyynenmeren saarien asukkaista elää rannikon tuntumassa, korkeintaan kilometrin päässä merestä. Fidži on vuonna 2019 laatinut väestön uudelleen sijoittamisen linjauksen ja maan ilmastopoliittisissa linjauksissa asutuksen liikkuvuus mainitaan keskeisenä ihmisten ja koko valtion turvallisuustekijänä.

Ihmisten uudelleensijoittaminen on Fidžillä viimekätinen keino, mutta sitä tukemaan on perustettu rahasto, joka rahoittaa ihmisten muuttoa kauemmas rantaviivalta, turvaan nousevalta merenpinnalta ja äärisäiltä.

Parempia päätöksiä satelliittitiedon perusteella

Britannian avaruusviraston kansainvälinen yhteistyöohjelma CommonSensing pyrkii parantamaan saarivaltioiden faktaperusteista päätöksentekoa katastrofivalmiuden luomisessa ja katastrofien hoidossa. Lisäksi yhteistyöohjelma pyrkii parantamaan valtioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan satelliittien keräämää tietoa, ja sitä CommonSensing jakaa Fidžin lisäksi Salomonsaarille ja Vanuatulle. Satelliitit seuraavat esimerkiksi myrskyjen kulkua, ja yhdistämällä satelliittitiedon karttatietoon viranomaiset voivat nopeasti tietää, minne apua on kiireisimmin suunnattava.

Parempia rahoitushakemuksia

Projektia toteuttaa YK:n koulutus- ja tutkimusinstituutti Unitar useiden yhteistyökumppanien kera. Yksi näistä kumppaneista on brittiläisen kansainyhteisön sihteeristö, joka keskittyy ilmastorahoitukseen eli neuvoo valtioita, miten rahoitusta kannattaa hakea.

”Me tarjoamme teknistä tukea Fidžille, Salomonsaarille ja Vanuatulle, jotta ne voivat tehdä parempia hakemuksia sekä päätöksiä. Käytämme satelliittidataa, jonka avulla voimme mitata ilmastoon liittyviä muutoksia. Metsäkato, merenpinnan nousu, tulvat ja niin edelleen – konkreettinen data osoittaa vastaansanomattomasti, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut yhteisöihin. Datasta voi myös päätellä, miten yhteisöistä voisi tehdä vahvempia, ja tämä auttaa perustelemaan rahoituksen tarvetta”, kansainyhteisön sihteeristön ilmastonmuutososaston päällikkö UnniKrishnan Nair selittää.

Oxfamin vuonna 2020 julkaiseman raportin (pdf) mukaan vuosina 2017–2018 vain kolme prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta meni pienille kehittyville saarivaltioille. Fidžin hallituksen ja Maailmanpankin yhteisraportissa puolestaan arvioitiin, että maan täytyisi seuraavan vuosikymmenen aikana panostaa 4,5 miljardia dollaria (3,88 miljardia euroa) ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

”Hiljakkoin vedimme Fidžillä ilmastorahoituksen ”writeshopin”, työpajan hallituksen virkailijoille ja muille asianosaisille, jotta he osaisivat käyttää CommonSensingin tuottamaa dataa täyttääkseen ilmastorahoitusanomusten monimutkaiset vaatimukset”, Fidžin hallituksen ilmastoneuvonantaja Katherine Cooke sanoo.