Useammassa Euroopan maassa on viime vuosina säädetty tai ryhdytty suunnittelemaan lakeja, jotka velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia tuotantoketjussaan.

Suomalaisten yritysten yritysvastuuta seuraavan Finnwatch-järjestön tuoreen selvityksen (pdf) mukaan tällaisia lakihankkeita on meneillään muun muassa Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa ja Alankomaissa. Järjestö uskoo, että trendi on menossa samaan suuntaan muuallakin. Vapaaehtoisen yritysvastuun aika on ohi, se sanoo.

”Tähän asti päättäjät ovat pitäneet vastuullisuutta vapaaehtoisena ja katsoneet, että kuluttajien vaatimukset ohjaavat yrityksiä riittävällä tavalla oikeaan suuntaan. Yritysvastuulaeilla vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta siirretään nyt kuluttajilta yrityksille”, toteaa Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti järjestön tiedotteessa.

Esimerkiksi YK:lla on jo yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Yritysten kannalta keskeistä niissä on, että niiden pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa niin sanottua huolellisuusvelvoitetta, jotta ne voisivat tunnistaa, ehkäistä ja lieventää toimintansa aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Niiden pitää myös korjata aiheuttamansa vahingot.

Periaatteiden noudattaminen ei ole sinänsä pakollista, mutta Finnwatchin selvityksen mukaan useampi maa on nyt säätänyt lakeja, jotka perustuvat huolellisuusvelvoitteeseen.

Esimerkiksi Ranskassa osakeyhtiölaki asettaa nykyisin yrityksille huolellisuusvelvollisuuksia. Lain piiriin kuuluvien yritysten on muun muassa laadittava huolellisuussuunnitelma. Laissa määritellään myös sanktiot ja vahingonkorvausvastuu.

Sveitsissä ollaan säätämässä lakia, joka velvoittaisi yrityksiä kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja ympäristöstandardeja. Alankomaat  taas on säätänyt lain, joka velvoittaa yritykset ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä.

Finnwatchin mukaan myös Suomeen tarvitaan kansallinen laki, sillä myös Suomen markkinoilta on löytynyt lukuisia tuotteita, joita on tuotettu kyseenalaisissa oloissa

”Vastuuttomalla, ihmisoikeuksia polkevalla yritystoiminnalla ei tule saada kilpailuetua, ja siksi Suomen tulee aloittaa kansallisen yritysvastuulain valmistelu”, Kultalahti toteaa.