Seta on huolissaan siitä, että sukupuolentutkimuksen hoitoyksiköissä HUS:ssa ja TAYS:ssa muunsukupuolisten hoidon saantia on rajoitettu ja vaatii, että sukupuolenkorjaushoitojen antamista myös ei-binääreille ihmisille jatketaan.

Ei-binääreillä viitataan henkilöihin, jotka eivät ole identiteetiltään selkeästi miehiä tai naisia.

”Näiden hoitojen myönteisistä vaikutuksista on havaintoja koko siltä yli kymmenen vuoden ajalta, jona niitä Suomessa on annettu”, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen tiedotteessa.

Setan mukaan rajoituksissa on ristiriita, sillä juuri julkaistussa kansainvälisessä tautiluokitusjärjestelmässä ICD-11:ssa sekä poistetaan kaikki transdiagnoosit mielenterveyshäiriöiden luokasta että luovutaan erottelemasta hoidettavia transsukupuolisiin ja muunsukupuolisiin.

Uudessa tautuiluokitusjärjestelmässä keskitytään jaottelun sijaan hoitamaan sukupuoliristiriitaa.  

”Ei-binäärisillä transihmisillä voi olla yhtä vahva hoidon saannin tarve kuin transsukupuolisilla. Hoitoyksiköiden linjaukset ovat päinvastaisia kuin kansainvälinen alan kehitys”, Lampinen sanoo.  

Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan mukaan ei-binääristen ihmisten jättäminen ilman hoitoa voi heikentää hoitoa tarvitsevien ihmisten terveyttä.

”Ilman hoitoa jäämisen aiheuttama toivottomuuden tunne lisää itsetuhoisuuden vaaraa ja masennus- ja ahdistusoireet voimistuvat, kun ei ole näköpiirissä helpotusta sukupuoliristiriitaan”, Huuska sanoo.

Sukupuolenkorjaushoidot perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön hoitoasetukseen, joka puolestaan perustuu nykyiseen translakiin, joka on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.  

”Hallitus on viitannut kintaalla kansainvälisten ihmisoikeustahojen suosituksiin Suomen translain uudistamisen tarpeesta”, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Seta vetoaa vastuuministeri Annika Saarikkoon (kesk), jotta hoitoasetus voitaisiin arvioida ja varmistaa, että se on linjassa uuden tautiluokituksen sekä kansainvälisten hyvän hoidon periaatteiden kanssa.