Ulkoministeriö julkisti eilen Suomen kehityspolitiikan painopisteitä linjaavan uuden selonteon, joka ulottuu ensimmäistä kertaa vaalikausien yli.

Kansalaisjärjestöt ovat kiitelleet selonteon painopisteitä ja pitkäjänteisyyttä, mutta huolta herättää konkretian puuttuminen sekä perussuomalaisten jättäytyminen koko selonteon ulkopuolelle.

Järjestöt kritisoivat etenkin sitä, että linjauksessa ei kerrota tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten ja milloin Suomi aikoo toteuttaa sitoumuksensa ohjata vähintään 0,7 prosenttia bruttokanantulostaan kehitysyhteistyöhön. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat tavoitteen jo saavuttaneet.

Selonteko lupaa saavuttaa tavoitteen vuonna 2030, mutta tarkempia välitavoitteita ei kerrota.

”Siellä ilmaistaan tahtotila 0,7:ää kohti, mutta konkretia puuttuu: millä aikataululla ja miten. Kaikesta voidaan haaveilla, unelmoida ja sopia, mutta konkreettiset askeleet tarvitaan”, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

Samaa mieltä on kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.

”Tämä hallitus on suhtautunut globaalipolitiikkaan erittäin vastuullisesti ja rakentavasti, joten toivon, että siltä tulee tiekartta 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi. Jos sitä ei saada, tämä selonteko jää kyllä rammaksi ankaksi”, hän toteaa.

Leikkaukset uhkana

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) sanoi eilen järjestetyssä ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa, että tarkemmat suunnitelmat 0,7-tavoitteen saavuttamisesta ovat käynnissä. Kehitysyhteistyömäärärahoja on tarkoitus nostaa lähivuosina.

Lähivuosina ulkoministeriön budjetista aiotaan kuitenkin leikata 35 miljoonaa euroa hallituksen hiljattain hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaan.

Se aiheuttaa järjestöissä huolta.

”Kaikki järjestöt jakavat pelon siitä, että kun korona aiheuttaa rahoitushaasteita, aletaan nipistää sieltä, mistä apua ensimmäisenä tarvittaisiin. Toivon, että lähitulevaisuuden leikkaukset kohdistuvat jonnekin muualle kuin konkreettiseen kehitysyhteistyöhön”, Järvinen sanoo.

Yksityinen sektori mukaan

Sisältönsä puolesta uusi selonteko ei juuri eroa edellisestä, vuonna 2016 julkaistusta selonteosta. Läpileikkaavina tavoitteena ovat aiempien vuosien tapaan sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ilmastokestävyys sekä muut ympäristöteemat.

Kehitysyhteistyön tärkeimmiksi osa-alueiksi nostetaan naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.

”Uutta on se, että nostamme aiempaa vahvemmin esiin koulutuksen, demokratia- ja oikeusvaltiotyön, innovaatioiden roolin sekä yksityisen sektorin”, Skinnari kertoi.

KUA:n Tomi Järvinen kiittää etenkin sitä, että koulutus ja kansalaisyhteiskunta on nostettu esiin selonteossa aiempaa selkeämmin.

”Kaikkien toimijoiden kannalta on hieno asia, että koulutus on noussut esiin vieläkin näkyvämmin kuin aiemmin, sillä koulutus on lähtökohta, jonka päälle kehitystä aina rakennetaan. Selonteko voisi kuitenkin nostaa vähän terävämmin esiin Suomen osaamisalueita, kuten demokratiakehitystä, tyttöjen ja naisten asemaa, rauhantyötä ja juuri koulutusta. Erityisesti ammatillinen koulutuksen merkitystä pitäisi painottaa vahvemmin”, hän sanoo.

Miia Nuikan mukaan selonteko kaipaa konkretiaa myös sen suhteen, mitkä ovat ne tavat, joilla Suomi kehityspolitiikkaansa toteuttaa. Hän näkee riskejä esimerkiksi yksityisen sektorin roolin korostamisessa, joka on toki ollut Suomessa trendi jo ennen nykyistä selontekoa.

”En pidä vääränä, että suomalaisten yritysten osaamista tuodaan kiperien kehitysongelmien ratkaisijoiksi, mutta pitää pohtia, palveleeko se kaikkein köyhimpiä. Minkä verran painotetaan vaikkapa oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä vai onko kehitysyhteistyössä enemmän talouden näkökulma? Talous on toki tärkeä asia, mutta silloin mukaan ujutetaan helposti Suomen etu”, Nuikka pohtii.

Perussuomalaiset jäi pois

Selonteon toteutumista varjostaa myös se, että perussuomalaiset kieltäytyi sitoutumasta siihen.

Tavallisesti kehityspolitiikan selonteko on julkaistu hallituskausittain, mutta tällä kertaa siitä haluttiin tehdä ylivaalikautinen, jotta kehityspolitiikka olisi pitkäjänteisempää. Siksi valmisteluun otettiin mukaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä. Perussuomalaiset kieltäytyivät kuitenkin allekirjoittamasta selontekoa.

”Ilmaan jää kysymys, onko selonteko kuitenkaan ylivaalikautinen ja syntyykö sittenkin keskustelua siitä, mikä on Suomen linja seuraavien vaalien jälkeen. Ylivaalikautisuus oli hieno tavoite, mutta nyt selonteko ei ole sitova”, Nuikka muistuttaa.