Vietnamilainen Bao Nguyen saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten tutkinto-opiskelijaksi ja suoritti täällä tradenomin tutkinnon.

”Olen hyvästellyt lentokentällä lukuisat ystäväni, jotka eivät ole löytäneet vakituista työpaikkaa Suomesta”, Bao huokaisee.

Bao on valmistuttuaan työskennellyt ruokalähettinä, ravintolassa ja lehdenjakajana. Hänen 30 luokkatoveristaan yli puolet on palannut kotimaahansa. Vain yksi on löytänyt koulutustaan vastaavan työn.

Bao kertoo, että suomen kielen oppiminen tuotti monelle ulkomaalaiselle opiskelutoverille tuskaa. Oppilaitoksessa neljän vuoden aikana tarjotut kaksi suomen kielen kurssia sisälsivät hädin tuskin kielen alkeet eivätkä valmistaneet työelämän tarpeisiin.

”Valmistumiseni jälkeen olen lähettänyt varmasti satoja työhakemuksia. Tavallinen vastaus on, että valitettavasti emme voi palkata hakijaa, joka ei puhu sujuvasti suomen kieltä. En ymmärrä, miksi esimerkiksi maalarin tai taksikuskin pitäisi puhua suomea kuten suomalaiset”, Bao ihmettelee.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia

Vuoden 2017 tilastojen mukaan ulkomaisista yliopisto-opiskelijoista 39,4 prosenttia oli työllisiä Suomessa kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla vastaava prosentti oli 44,9. Ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka suuri osa tekee koulutustaan vastaavaa työtä.

Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä, sillä väestö kasvaa nyt vain maahanmuuton avulla. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on erittäin merkittävä tekijä työllistymistä ajatellen.

”Suomen hallitusohjelmaan sisältyy Talent Boost -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saada Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia. Sen yhtenä tavoitteena on maahanmuuttajien intergroitumisen tukeminen Suomeen muun muassa suomen ja ruotsin osaamista kehittämällä. Oppilaitokset voivat esimerkiksi tarjota stipendejä kotimaisen kielen oppimisesta”, Mäkeläinen kertoo.

Mäkeläinen pitää myös opiskelujen aikaisia harjoittelupaikkoja, kesätyöpaikkoja ja muita verkostoja tärkeinä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä. Kauppakamarit järjestävät kesätyökampanjoita, ja Business Finlandin tarjoaman Talent explorer -kansainvälistymisohjelman avulla yritykset voivat saada rahoitusta esimerkiksi yrityksen kansainvälistymistä tukevan ulkomaisen lopputyöntekijän palkkaamiseen.

Ilmainen ja laadukas opiskelu houkutti Suomeen

Bao kuuli Suomesta ensi kerran kaveriltaan, joka kertoi Suomeen etsittävän ulkomaisia opiskelijoita. Koulutus kuului siellä olevan vieläpä ilmaista. Bao alkoi selvittää, missä Suomi sijaitsee ja minkälainen maa se on.

”Halusin tulla tänne opiskelemaan, koska kotimaani on köyhä ja koulutuksen taso siellä on huono. Valmistauduin pääsykokeisiin vuoden ajan ja olin 30 parhaan hakijan joukossa”, Bao kertoo.

Baon mukaan opiskeluihin sisältynyt työelämään valmistava kurssi oli varsin teoreettinen ja kannusti opiskelijoita erityisesti yrittäjyyteen. Hän olisi kaivannut lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten suomalaiset tekevät töitä ja miten pomolle tai työkavereille jutellaan.

Ulla Mäkeläisen mukaan ainakin osa oppilaitoksista valmentaa ulkomaisia opiskelijoita työelämään. Kehitettävää silti varmasti on.

Valmistuneiden oleskelulupiin luvassa helpotuksia  

Bao arvostaa Suomessa erityisesti ihmisten kohteliaisuutta ja toisten kunnioittamista, sosiaaliturvaa, liikenteen turvallisuutta ja lasten koulutusta. Hän on löytänyt Suomesta useita ystäviä sekä vietnamilaisen tyttöystävän. Pariskunta haluaa jäädä Suomeen pysyvästi.

Oleskeluluvan saaminen valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada oleskeluluvan, mikäli hänellä on allekirjoitettu työsopimus tai sitova työtarjous, mutta lupaa voi joutua odottamaan pitkään.

”Minulla oli vakituinen työpaikka, mutta jouduin silti odottamaan oleskelulupaa vuoden ja seitsemän kuukautta”, Bao kertoo.

Käsittelyaikana ei voinut poistua maasta, sillä takeita takaisin pääsystä ei olisi ollut. Bao on surullinen siitä, ettei voinut tuona aikana matkustaa kotimaahansa tapaamaan sairasta isoäitiään.

Mäkeläinen on tietoinen oleskelulupaprosessin viivästyksistä.

”Jatkossa oleskelulupa-asiat eivät saa olla esteenä opiskelijan Suomeen saapumiselle tai tänne työhön jäämiselle”, hän toteaa.

”Hallitusohjelmassa kaavaillaan, että oppilaitoksista valmistuvat saisivat jatkossa automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan, jonka aikana he voisivat etsiä töitä. Lainsäädännön muuttaminen toki vie oman aikansa.”

Vähentääkö opintojen maksullisuus Suomen vetovoimaa?

Pari vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön opintomaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Korkeakoulusta riippuen maksut ovat useita tuhansia euroja vuodessa. Bao Nguyenin mielestä tämä on huono asia: ulkomaiset opiskelijat joutuvat muutenkin kamppailemaan toimeentulonsa kanssa, sillä he eivät saa opinto- tai asumistukea.

Baon mielestä opintojen maksullisuus vähentää Suomen vetovoimaa. Nyt opiskelijat suuntaavat mieluummin englanninkielisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin.

Mäkeläisen mukaan opiskelijamäärät laskivat aluksi, kun maksut otettiin käyttöön. Nyt tulijoiden määrä on kuitenkin palannut entiselleen. Vuosittain noin 4 600 ulkomaista opiskelijaa aloittaa opintonsa Suomessa. Usein opiskelijan perhe tekee ratkaisun opiskelusta ulkomailla, ja opintoihin liittyy kuluja joka tapauksessa.

”Etenkin jatkossa, kun suunnitellut uudistukset on viety läpi, kannattaa Suomeen tulla opiskelemaan ja töihin. Työikäisten määrä vähenee, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan Suomessa runsaasti”, Mäkeläinen ennustaa.

Baolla menee nyt mukavasti. Hän on saanut mielenkiintoisen työn maahanmuuttajille yhteyksiä start up -maailmaan luovan The Shortcutin kautta.

Bao aikoo myös pian hakea Suomen kansalaisuutta. Hän on tullut jäädäkseen ja toivoo myös pikkusiskonsa tulevan tänne myöhemmin perässä.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.