Maailman merenpohjien mineraalivarantoja hallinnoiva virasto ISA on myöntänyt ensimmäiset viralliset lisenssit kaivostoimintaa valmistelevalle toiminnalle maailman valtamerten pohjissa, kertovat uutislähteet.

Kesän aikana ISA on myöntänyt lupia 1,2 miljoonan neliökilometrin tutkimiseen Atlantin, Intian valtameren ja Tyynen valtameren pohjassa. ISA:n harkinnassa on lisäksi useita lisähakemuksia, sillä avoin haku jatkuu vuoteen 2016.

Syvänmeren kaivostoimintaan keskittyneiden yritysten määrä on kolminkertaistunut viime vuosina, kun teknologian kehittyminen on tehnyt siitä ensimmästä kertaa kaupallisesti kannattavaa. Syvämeren pohjassa tiedetään olevan muun muassa jättimäisiä kulta-, mangaani- ja kuparikeskittymiä, joiden mineraalipitoisuudet ovat moninkymmenkertaisia verrattuna maalta löytyviin keskittymiin.

Muun muassa ISA on aiemmin kuvannut ilmiötä "kultaryntäykseksi" ja käännekohdaksi kansainvälisessä kaivostoiminnassa.

"Uudet löydökset maalla ovat toki mahdollisia, mutta on hyvin epätodennäköistä, että ne ovat millään tapaa tätä mittaluokkaa", maailman suurimpiin sijoitusrahastoihin kuuluvan Franklin Templetonin kaivosasiantuntija Stephen Land kommentoi Citywire-uutispalvelulle viimeisimmän lisenssikierroksen jälkeen.

Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin seuranneet prosessia huolestuneena, sillä niiden mukaan kyseessä on yhden maapallon tuntemattomampiin kuuluvien alueiden kaupallistamistaminen ilman riittäviä turvatakuita tai säännöksiä. Esimerkiksi kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on aiemmin vaatinut maailmanlaajuista sopimusta syvänmeren suojelemiseksi kaivostoiminnalta.

Viimeksi heinäkuussa Biogeosciences-tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan syvämeren pohjassa toimivat laitteet voivat tuhota merenpohjan herkkää ekosysteemiä laajalti myös kaivosalueiden ulkopuolella levittämällä hienojakoista sakkaa.