Köyhyyden poistaminen ja kaikkien ihmisten hyvinvointi ovat saavutettavissa olevia tavoitteita, mutta vain jos ihmisten ja ympäristön välinen suhde muuttuu ja eriarvoisuuteen puututaan nopeasti, linjaa tuore YK-raportti.

Eilen illalla Suomen aikaa julkaistun raportin tekijänä on YK:n pääsihteerin António Guterresin vuonna 2016 nimittämä kansainvälinen, riippumaton tutkijaryhmä. Sen arvio kestävän kehityksen tilasta ei ole kovin valoisa.

”Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä siihen, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”, arvioi raportin työryhmään kuuluva Suomen ympäristökeskuksen professori Eeva Furman tiedotteessa.

Raportin mukaan maailman nykyinen kehitysmalli on luonut vaurautta sadoille miljoonille. Hintana on kuitenkin ollut kasvava eriarvoisuus ja mahdollisesti peruuttamattomat ympäristötuhot.

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto globaalilla tasolla”, raportin lehdistötiedotteessa todetaan.

YK hyväksyi vuonna 2015 seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuonna 2030. Tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain, mutta nyt ilmestynyt raportti tarkastelee aihetta laajemmin ja monitieteisen analyysin kautta.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Tutkijoiden mukaan paljon on yhä tehtävissä kestävän kehityksen edistämiseksi. Raportissa listataan 20 suositusta.

Käytännössä talouskasvua ei pitäisi enää tavoitella ympäristön kustannuksella. Samaan aikaan on vähennettävä eriarvoisuutta. Koska kaikki maat eivät ole samassa pisteessä, köyhimmissä maissa tarvitaan nopeampaa kasvua, jotta esimerkiksi sosiaalipalvelut ja infrastruktuuri saadaan kuntoon.

”Samaan aikaan on painotettava, että kasvu ensin ja siivous myöhemmin ei ole vaihtoehto”, tutkijat toteavat.

Kehittyneiden maiden taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapojaan ja rajoitettava esimerkiksi muovin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tutkijaryhmä esittää myös, että YK voisi edistää esimerkiksi uutta kestävän kehityksen investointimerkintää, jossa olisi selkeät ohjeet. Se kannustaisi ja palkitsisi investointeja, jotka edistävät kestävää kehitystä.

Tutkijat vaativat myös kestävän kehityksen tavoitteiden näkemistä kokonaisuutena. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen torjunta on mahdotonta, ellei torjunnan aiheuttamaan sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, maan köyhtymiseen tai ruokaturvan rapautumiseen puututa etsimällä kokonaisvaltaista ulospääsyä, Furman sanoo.

Lisäksi vaaditaan uusia painotuksia tieteen ja tutkimuksen kentällä.

”On panostettava enemmän ilmiöpohjaiseen kestävyystieteeseen, joka tunnistaa kestävän kehityksen haasteiden moniulotteisuuden ja hakee etenemispolkuja yhdessä eri toimialojen kanssa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä suurin osa maailmanlaajuisesta tutkimus- ja kehitystyöstä kohdentuu yksityisellä sektorilla verrattain kapeisiin tarpeisiin”, Furman sanoo.

Tutkijaryhmän raportti on määrä luovuttaa 24. syyskuuta jäsenvaltioiden päämiehille YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.