(IPS) -- Geenimuuntelu ja runsas kemikaalien käyttö ovat hallinneet Argentiinan maataloutta viime vuosikymmenet. Pientilat kuitenkin tuottavat yhä suuren osan syötävästä, ja niitä on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Muuntogeeniseen viljelyyn on yhdistynyt raskas lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Se lisääntyi 850 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2012, jolta viimeisin tilasto on saatavilla.

Kemikaaleihin turvautuvat myös monet pienviljelijät esimerkiksi Buenos Airesin ympäristön hedelmätarhoilla.

Soija ja maissi jylläävät

Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. Kolmannes maan vientituloista kertyi viime vuoden ensipuoliskolla yksistään soijasta ja maissista.

Perheviljelmillä on kuitenkin edelleen tärkeä rooli ruuantuotannossa. Vuoden 2002 laskennan mukaan perhetiloja oli 250 000. Ne tuottivat 40 prosenttia Argentiinassa syödyistä vihanneksista ja työllistivät viisi miljoonaa henkeä eli yli kymmenesosan väestöstä.

”Meillä on nollatoleranssi tuholaismyrkyille ja pomoille”, sanoo Leandro Ladrú, joka myy vaimonsa Malena Vecellion kanssa itse kasvatettuja luomuvihanneksia Chacaritan sosiaalisen talouden markkinoilla Buenos Airesissa.

”Kotiseudullamme useimmat pienviljelijät kulkevat selässään reppu, josta he ruiskuttavat kemikaaleja vihanneksiinsa. Me annamme kasvien kasvaa omaan tahtiinsa”, Ladrú selittää. Parilla on puolen hehtaarin palsta köyhällä Florencio Varelan alueella 30 kilometriä pääkaupungista etelään.

He aloittivat vihannesten myynnin pääkaupungissa nelisen vuotta sitten ja kulkivat aluksi junalla tuotteet selkärepussa. Hankittuaan auton he ovat ottaneet myyntiin myös naapureidensa luomutuotteita.

Vuokraviljelijä on heikoilla

Ladrú muistuttaa, että pienviljelijä on usein vuokralla. ”Hän luovuttaa tuotteensa maanomistajalle ja saa puolet tämän myyntituloista.”

”Ongelmat alkavat, kun isäntä ei saa vihanneksia kaupaksi. Hän syöttää ne sioilleen, ja vuokralainen jää puille paljaille”, Ladrú jatkaa.

Pienviljelijöiden pääongelmia ovat pula maasta ja vaikeudet lainansaannissa. Tilannetta helpottamaan säädettiin vuoden 2014 lopulla laki, joka määräsi valtion maita luovutettaviksi pienviljelijöille ja alkuperäiskansojen jäsenille. Lakia ei koskaan pantu täytäntöön.

Joulukuussa 2015 valtaan tullut presidentti Mauricio Macrin keskusta-oikestolainen hallitus suosii tehomaataloutta ja leikkaa perheviljelmien tukia, YK:n oikeus ruokaan -erikoisraportoija Hilal Elver havaitsi syyskuisella vierailullaan.

Hän kehotti hallitusta etsimään tasapainoa teho- ja perheviljelyn välille, ”koska se on ainoa keino turvata kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu Argentiinan asukkaille.”