Tuhansia ihmisiä on joutunut pakenemaan kodeistaan Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä kesäkuun alun jälkeen. Syynä on nopeasti kärjistynyt erilaisten rikollisjengien välinen väkivalta.

Väkivallassa on kuollut myös siviilejä. Heihin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa ja heidän kotejaan on ryöstelty ja poltettu. Kansainvälisten uutismedioiden mukaan tällä viikolla kuolleiden joukossa oli myös paikallinen toimittaja sekä oppositioaktivisti.

”Rikollisen väkivallan ja pakolaisuuden kärjistyminen Haitissa seuraa trendiä, jota olemme tarkkailleet jo vuosien ajan, mutta se on mittakaavassa, jota emme koskaan kuvitelleet”, sanoi maan sisäistä pakolaisuutta tarkkailevan IDMC-järjestön johtaja Alexandra Bilak tiedotteessa viime viikolla.

YK:n tuoreimman, viime viikolla julkaistun arvion (pdf) mukaan väkivalta vaikuttaa yhteensä 1,5 miljoonaan ihmiseen ja 1,1 miljoonaa tarvitsisi humanitaarista apua. Taisteluiden ja tiesulkujen takia avun toimittaminen on kuitenkin vaikeaa. Yhteensä kodeistaan paenneita on noin 17 000, joista 13 600 kesäkuun alun jälkeen.

Avustusjärjestö Lääkärit ilman rajoja ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä viikoksi keskuksensa toiminnan Martissantin alueella, kun sitä päin oli ammuskeltu.

Väkivalta vaikeuttaa myös ruuan, lääkkeiden ja polttoaineiden kuljetuksia.

Haitissa arvioidaan toimivan noin 95 rikollisjengiä, jotka taistelevat toisiaan sekä poliisia vastaan. Suurin osa jengeistä toimii pääkaupunki Port-au-Princessä. Väkivalta vaikuttaa noin kolmannekseen kaupungista. Osalla jengeistä liittolaisuudet ovat viime aikoina muuttuneet ja aluekiistat jatkuneet, minkä uskotaan olevan viimeaikaisen väkivallan taustalla. Myös syyskuussa lähestyvät vaalit saattavat lisätä epävakautta.

Jengiväkivaltaa ruokkii Haitin pitkään jatkunut köyhyys, poliittinen epävakaus, korruptio ja huono hallinto. Lähes puolet maan väestöstä kärsii akuutista ruokapulasta. Maassa on viime aikoina kiistelty muun muassa siitä, milloin presidentti Jovenel Moïsen kausi päättyy.

Epävakauden on pelätty pahenevan, kun jengit taistelevat katujen hallinnasta. Siviilien kannalta tilannetta pahentaa myös koronapandemia sekä hurrikaanikausi, joka ajaa tavallisestikin ihmisiä kodeistaan.

”Ihmiset, jotka ovat jo joutuneet pakenemaan väkivaltaa, ovat erityisen haavoittuvia äärimmäisille sääilmiöille, kuten hurrikaaneille. On välttämätöntä, että he saavat välittömästi apua ennen kuin seuraava katastrofi iskee”, Bilak varoitti.