Kosovolaisen PVPT- järjestön (The Center for Protection of Victims and Prevention of Trafficking in Human Beings) turvakoti Kosovon pääkaupungissa Prištinassa tarjoaa suojaa ihmiskaupan uhreille ja tekee ennaltaehkäisevää työtä 12-16 vuotiaiden nuorten keskuudessa, kirjoittaa Marja-Leena Kultanen. Turvakoti on toiminut kymmenen vuotta.

Kultasen haastattelema turvakodin toiminnanjohtaja Hamijet Dedolli on erityisen huolissaan siitä, että nuorten tyttöjen osuus on kasvanut, vaikka ihmiskaupan uhrien määrä on vähentynyt. Suurin osa turvakotiin hakeutuvista ovat kosovolaisia, kun toiminnan alkuvaiheessa useimmat tulivat lähialueilta kuten Albaniasta, Moldovasta ja Ukrainasta.

Dedollin mukaan Kosovossa on hyvät verkostot ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi, mutta viranomaisten välisessä yhteistyössä olisi parantamisen varaa. ”Ennaltaehkäisevässä työssä ovat mukana sosiaalityöntekijät, opettajat, järjestöt ja poliisi”, Dedolli kertoo.

Turvakodissa sinne hakeutuvien kuntoutus aloitetaan terveyteen liittyvistä asioista ja luottamuksen rakentamisesta. "Sopeutusohjemaan kuuluvat ammattikurssit ovat tärkeitä, sillä uhri on usein kotoisin maalta ja koulunkäynti on jäänyt kesken", Kultanen toteaa.

Suomen suurlähetystö tukee turvakodin toimintaa kehitysyhteistyövaroista. Muita tukijoita ovat muun muassa Kosovon sosiaali- ja terveysministeriö sekä EU:n Kosovon yhteystoimisto.

Romaniyhteisöjen parissa työskentelevän The Voice of Roma and Ashkali -järjestön Isak Skenderin mukaan kokonainen romaniperhe voi joutua ihmiskaupan uhriksi esimerkiksi kerjäämisessä.

Skenderin mukaan myös perinteinen tapa myydä alaikäinen tytär toiseen perheeseen naimisiin lähentelee ihmiskauppaa. "Ensimmäisellä kerralla siitä on vaikea saada kiinni, sillä isä voi sanoa valmistavansa tytärtä tulevaan avioliittoon ja saavansa sen takia korvauksen. Jos sama tytär myydään useamman kerran, kuten on tapahtunut, kyseessä on selvästi ihmiskauppa”, Skenderi selittää.