Maailman humanitaarisen avun järjestelmä on saavuttanut rajansa. Sen parantamiseksi tarvitaan lisäresursseja ja radikaalia ajattelua, todetaan tuoreessa maailman humanitaarisen avun järjestelmää analysoivassa raportissa.

Kehitystutkimusinstituutti ODI:n alaisen Alnap-verkoston tutkimuksen mukaan katastrofien määrä on viimeisten kolmen vuoden aikana vähentynyt, mutta avun tarpeessa olevien määrä on kasvanut 78 prosenttia verrattuna esimerkiksi vuosiin 2007–2008.

Samaan aikaan rahaa kaikkien auttamiseksi ei ole riittävästi. Vuonna 2013 esimerkiksi koulutus sai vain 40 prosenttia ja maatalous 32 prosenttia tarvitsemastaan avusta. Humanitaarinen järjestelmä käytti viime vuonna enemmän rahaa kuin koskaan, yli 20 miljardia dollaria, mutta keskimääräinen summa avuntarvitsijaa kohti oli vuosina 2012–2014 neljänneksen pienempi kuin sitä edeltävällä kolmivuotiskaudella, raportissa kerrotaan.

Syynä kriisiin ovat etenkin konfliktit, joista on tullut pitkäkestoisempia ja syvempiä. Esimerkiksi viime vuonna niistä 58 maasta, jotka saivat humanitaarista apua, 84 prosenttia oli saanut sitä joka vuosi jo viiden vuoden ajan, raportissa kerrotaan.

Tänä vuonna monet YK-järjestöt ovat jo varoittaneet avun vähenemisestä. Maailman ruokaohjelma WFP on joutunut leikkaamaan avustaan esimerkiksi Syyrian pakolaisille, minkä arvellaan olevan myös yksi tämänhetkisen pakolaiskriisin taustatekijä. YK.n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja Antonio Gutérres puolestaan kertoi eilen, että järjestö on saamassa kokoon tänä vuonna alle puolet tarvitsemastaan summasta.

Kyse ei ole pelkästään rahasta. Raportin mukaan järjestelmää pyöritetään yhä sovittamalla samaa sapluunaa kaikkialla, vaikka eri maissa tilanne on erilainen. Tutkijat huomauttavat myös, että 70 prosenttia humanitaarisen avun rahoituksesta menee YK-toimijoille ja Punaiselle Ristille, vaikka kansallisia avustusjärjestöjä on paljon enemmän. 44 prosenttia avunsaajista sanoi kyselyssä, ettei heidän tarpeitaan ole kuunneltu ennen avun jakamista, raportissa todetaan.