Kehitysapua annettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, 204 miljardia dollaria, eli noin 194 miljardia euroa, käy ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n uusista tilastoista.

Vuonna 2021 kehitysapua annettiin 186 miljardia dollaria, ja kasvu olikin yksi tilastohistorian merkittävimmistä.

OECD tilastoi kehitysapukomiteaansa (DAC) kuuluvien 30 maan kehitysyhteistyövaroja. Ryhmään kuuluu Euroopan maita sekä Japani, Etelä-Korea, Australia, Kanada, Yhdysvallat ja Uusi-Seelanti.

OECD:n tilastointisääntöjen mukaan jäsenmaat voivat tilastoida vastaanottamiensa pakolaisten ensimmäisen vuoden kulut kehitysyhteistyömenoiksi. Suurin osa kasvusta selittyykin juuri pakolaiskulujen kasvulla.

Toinen tärkeä tekijä on Ukrainaan suunnattujen kehitysyhteistyövarojen kasvu. Ukrainalle annettiin viime vuonna apua runsaan 16 miljardin dollarin arvosta, yli 17 kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

OECD muistuttikin, että samalla, kun kehitysyhteistyövaroihin kohdistuu yhä enemmän painetta, myös kaikkein vähiten kehittyneiden maiden avusta on pidettävä kiinni. Se väheni viime vuonna 0,7 prosenttia.

”Samalla, kun annetaan tukea lyhytaikaisista paineista selviämiseksi, on tärkeää keskittyä ja nopeuttaa myös edistystä kohti pitkäaikaisempia kehitystavoitteita, etenkin maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien maiden tukemiseksi”, muistutti OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann tiedotteessa.

Kansalaisjärjestö Oxfam on kritisoinut pakolaiskulujen ja koronarokotelahjoitusten tilastointia kehitysyhteistyövaroiksi, ja se moittii myös kehitysmaille myönnettävien lainojen tilastointitapaa. Sen mukaan rikkaat maat ohjaavat näin varoja käytännössä omiin taskuihinsa.

Osuutena bruttokansantulosta DAC-maiden kehitysapu oli viime vuonna vain 0,36 prosenttia, mikä on kaukana yhteisesti sovitusta 0,7 prosentin tavoitteesta. Silti se on korkein 40 vuoteen, OECD kertoo. 0,7-tavoitteen ylittävät Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. 

Suomessa tilastot noudattavat kansainvälistä trendiä. Kehitysyhteistyömenoja raportoitiin runsaat 1,5 miljardia euroa, mikä on noin neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Suurin syy ovat ulkoministeriön mukaan pakolaiskulut, jotka yli kuusinkertaistuvat. Kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus nousi 0,58 prosenttiin.