Valtiovarainministeriö ehdottaa tänään perjantaina julkaistussa talousarvioesityksessään kehitysyhteistyövaroihin ensi vuonna 71,7 miljoonan euron korotusta. Jos otetaan huomioon ensi vuodelle muutenkin suunnitellut lisäykset, korotusesitys on yhteensä 98 miljoonaa euroa.

”Se on paljon rahaa. Esityksestä käy ilmi, että rahaa ohjataan aika tasaisesti monille eri osa-alueille. Esimerkiksi järjestöille on luvassa suoraa lisärahaa”, iloitsee suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Yhteensä valtiovarainministeriö esittää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön runsasta 682:ta miljoonaa euroa.

Korotus on iso muutos verrattuna viime hallituskauteen, jolloin kehitysyhteistyövaroista leikattiin noin 300 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on 0,41 prosenttia.

”Prosentuaalinen korotus on hyvin maltillinen. Toivoimme, että se olisi noussut enemmän, mutta ottaen huomioon yleisen taloustilanteen korotusta voi pitää myönteisenä asiana”, Tenhio toteaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Järjestöille lisärahaa

Lisätukea on luvassa monelle sektorille, joilta leikattiin viime hallituskaudella. Monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan kumpaankin yli 39:ä miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön taas aiotaan ohjata yhteensä 75,3 miljoonaa euroa, runsaat kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurin osa tuesta aiotaan ohjata suurille kumppanuusjärjestöille, jotka saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukia. Tenhion mukaan se auttaa tulosten kestävyyden varmistamisessa mutta voi toisaalta vaikeuttaa pienten järjestöjen asemaa.

”Ohjelmatuen painottaminen voi vaikuttaa järjestöihin eriarvoistavasti, sillä monet pienemmät järjestöt ovat riippuvaisia muista tukimuodoista.”

Kehitysyhteistyöbudjetti jättääkin hänen mukaansa vielä paljon kysymyksiä siitä, miten eri tukimuodot lopulta jakaantuvat ja mitä kehitysyhteistyössä painotetaan. Esimerkiksi se, miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahat tulevat jakaantumaan, ei ole vielä selvää.

Huolta aiheuttaa myös humanitaarisen avun osuus, joka ei nouse esityksen mukaan lainkaan, vaikka sitä luvattiin hallitusohjelmassakin, Tenhio huomauttaa.

”Jää nähtäväksi, katetaanko se lisämäärärahoilla kriisien sattuessa vai jääkö lupaus lunastamatta”, hän pohtii.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu elokuun lopulla ministeriöiden sekä valtiovarainministeriön välisinä neuvotteluina. Hallitus julkaisee talousarvioesityksensä lokakuussa.