Ydinaseiden määrä maailmassa väheni vuosina 2020–2021, mutta niitä on sijoitettuna yhä enemmän operatiivisiin joukkoihin, käy ilmi tuoreista tilastoista.

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemien tilastojen mukaan maailman yhdeksällä ydinasevaltiolla oli vuoden alussa yhteensä 13 080 ydinasetta. Määrä oli joitakin satoja vähemmän kuin edellisvuonna.

Operatiivisiin joukkoihin sijoitettujen ydinaseiden määrä kuitenkin kasvoi 3 720:sta noin 3 825:een. Näistä noin 2 000 oli korkeassa hälytystilassa ja kuului pääosin Yhdysvalloille tai Venäjälle.

”Ydinkärkien määrä näyttää nyt kasvavan, mikä on huolestuttava merkki siitä, että laskeva trendi, joka on luonnehtinut ydinarsenaaleja kylmän sodan loppumisesta lähtien, on nyt pysähtynyt”, sanoo Siprin tutkija Hans M. Kristensen tiedotteessa.

Yhdysvallat ja Venäjä jatkoivat kyllä jatkoivat ydinasevarantojensa vähentämistä hävittämällä käytöstä poistettuja ydinaseita, mutta kummallakin arvioidaan olevan operatiivisissa joukoissaan noin 50 ydinkärkeä enemmän kuin aiemmin.

Mailla on yli 90 prosenttia maailman ydinaseista, ja kummallakin on laajoja ja kalliita ydinaseiden modernisointiohjelmia.

”Sekä Venäjä että Yhdysvallat näyttävät olevan lisäämässä ydinaseiden tärkeyttä kansallisissa turvallisuusstrategioissaan”, Kristensen sanoo.

Kaikki muutkin seitsemän ydinasevaltiot ovat kehittämässä tai sijoittamassa uusia ydinasejärjestelmiä. Esimerkiksi Iso-Britannia on pyörtänyt politiikkansa vähentää ydinasearsenaaliaan ja aikoo nostaa niiden enimmäismäärää, Sipri kertoo.

Ydinasemaista Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat ovat sitoutuneet ydinsulkusopimukseen, joka periaatteessa velvoittaa ydinaseriisuntaan.
Tänä vuonna voimaan tuli myös ydinaseet kieltävä sopimus, jossa yksikään ydinasevaltio ei kuitenkaan ole mukana.

Sopimus korostaakin kasvavaa eroa ydinasevaltioiden ja ei-ydinasevaltioiden välillä, toteaa Siprin tutkija Matt Korda.