Kolumbiassa tapettiin viime vuonna ainakin 107 ihmisoikeusaktivistia, ja edelleen varmistamatta on 13 aktivistin murhat, kertoo YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR).

OHCHR huolissaan tilanteesta, sillä tapot kiihtyivät jo vuonna 2018 ja ovat jatkuneet edelleen tämänkin vuoden alussa.

”Väkivallan ja rankaisemattomuuden noidankehän on loputtava. Uhrit ja heidän perheensä ansaitsevat oikeutta, totuuden ja hyvityksiä”, toimiston edustaja Marta Hurado sanoi tiistaina YK:n uutiskeskuksen mukaan.

Taustalla on muun muassa Kolumbian rauhansopimukseen liittyvä valtatyhjiö. Kolumbian sissiliike Farc ja hallitus solmivat rauhan vuonna 2016 yli 50 vuoden sotimisen jälkeen. Rauhansopimuksen toteuttamisessa on kuitenkin ollut ongelmia, ja rikollisjengit sekä aseelliset ryhmät ovat ottaneet valtaa alueilla, joilla Farc ennen toimi.

Suurin osa hyökkäyksistä tapahtui maaseudulla, lähes kaikki kunnissa, joissa mustan pörssin markkinat toimivat ja rikollisryhmät tai aseelliset ryhmät pitävät valtaa. 86 prosenttia tapahtui kylissä, joissa köyhyys on kansallista keskiarvoa korkeampi.

”Yleisin yksittäinen hyökkäysten kohde olivat ihmisoikeuspuolustajat, jotka kampanjoivat yhteisöpohjaisten ja tiettyjen etnisten ryhmien, kuten alkuperäiskansojen tai afrokolumbialaisten puolesta”, kertoo Hurado.

Viime vuonna myös tapettujen naispuolisten ihmisoikeusaktivistien määrä kasvoi lähes 50 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

Ihmisoikeusjärjestö Front Line Defendersin tuoreiden tilastojen mukaan Kolumbiassa tapettiin viime vuonna enemmän ihmisoikeusaktivisteja kuin missään muussa maassa. Sen tilastoissa on 106 murhatu kolumbialaisaktivistin nimet. Myös Filippiinit, Honduras, Meksiko ja Brasilia ovat erityisen vaarallisia maita aktivisteille.