YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt
Intia saattaa häätää miljoonia alkuperäiskansojen jäseniä ympäristöjärjestöjen vaatimusten takia. YK-asiantuntijat muistuttavat, että alkuperäiskansojen maat kuuluvat näille itselleen ja häätöjä voi tehdä vain viimeisenä vaihtoehtona.
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansoja häädetään ympäri maailman asuinalueiltaan, vaikka nämä ovat tärkeitä oman ympäristönsä suojelijoita. Kuva: Loey Felipe / UN Photo.
Kolme YK:n erityisraportoijaa vaatii Intian hallitusta estämään suunnitteilla olevat, miljoonien alkuperäiskansoihin kuuluvien häädöt näiden perinteisiltä asuinalueilta.
Mikäli häädöt johtavat kodittomuuteen, ne ovat vakava ihmisoikeusloukkaus, asiantuntijat toteavat viime viikolla julkaistussa kannanotossaan.
Intian korkein oikeus teki helmikuussa päätöksen, jonka mukaan mahdollisesti jopa 11 miljoonaa adivasia eli alkuperäiskansan jäsentä voidaan häätää kodeistaan, elleivät he ole rekisteröineet maaoikeuksiaan virallisesti lakiteitse.
Päätöksen taustalla ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan adivasien elämäntapa uhkaa villieläimiä ja luontoa, kuten tiikereitä.
Tämä olettamus on väärä, sillä todellisuudessa alkuperäiskansojen on todettu suojelevan luontoa, asiantuntijat muistuttavat.
”Alkuperäiskansat ovat maidensa ja metsiensä omistajia”, sanoo YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuz.
”Tämä on ilmiö, joka on nähty ympäri maailman. Alkuperäiskansoja ja paikallisia yhteisöjä kohdellaan maanvaltaajina, vaikka todellisuudessa maa on heidän, he ovat suojelleet ja valvoneet alueitaan sukupolvien ajan ja heillä on tärkeä rooli suojelussa.”
Intiassa on yli sata miljoonaa adivasia. He elivät maan metsissä muun muassa keräilyllä ja pienviljelyllä jo ennen nykyasutusta eivätkä kuulu esimerkiksi kastijärjestelmän piiriin. Miljoonia on häädetty viime vuosikymmeninä esimerkiksi taloudellisten kehityshankkeiden tieltä.
Adivaseja on aiemmin suojellut vuonna 2006 säädetty metsäoikeuslaki, jonka nojalla he ovat voineet rekisteröidä maaoikeutensa virallisesti. Monet ovat saaneet kielteisen päätöksen, millä perustellaan nyt häätöjä.
Esimerkiksi monien kansalaisjärjestöjen mukaan rekisteröintiprosessi on kuitenkin niin monimutkainen, etteivät kielteiset päätökset ole välttämättä oikeudenmukaisia. Häädettävien määrä on epäselvä, sillä monen kohdalla prosessi on kesken ja osavaltiot ovat vasta kokoamassa tilastoja.
YK-asiantuntijat muistuttavat, että joka tapauksessa häätöjä voidaan tehdä vasta, kun kaikki muut vaihtoehdot on käytetty. Hallitusten on haettava alkuperäiskansoilta suostumusta, maksettava näille korvauksia ja huolehdittava, että uudelleenasutussuunnitelmat tehdään konsultaatioprosessin kautta.
Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä asiaa seuraavan kerran heinäkuun 24. päivänä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia