New Yorkissa järjestetään syyskuussa YK:n tulevaisuushuippukokous, jolla on kunnianhimoinen tavoite: palauttaa valtioiden ja kansalaisten luottamus monenkeskiseen yhteistyöhön.

Siis siihen, että valtiot sopisivat yhdessä, miten globaalit haasteet hoidetaan – ja myös noudattaisivat laatimiaan sääntöjä.

Sitä tarvitaan, sillä luottamus YK:hon ja koko monenkeskiseen järjestelmään on viime vuosina heikentynyt. Kokouksen verkkosivuilla kuvataankin sitä ”kerran sukupolvessa tarjoutuvaksi mahdollisuudeksi” korjata rapautunut luottamus ja saada maailma toimimaan taas yhteistyössä.

”Tätä kokousta tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Ainakin täällä New Yorkissa on käsitys, että tämä on viimeisiä hetkiä sopia yhdessä siitä, mihin ollaan menossa. Maailma tarvitsee sitä, että istutaan yhdessä alas ja katsotaan, mitä yhteistä suojeltavaa meillä on”, sanoo Suomen pysyvän YK-edustajan sijainen, suurlähettiläs Lauri Voionmaa.

Suomen pysyvä YK-edustusto edustaa Suomea huippukokouksen alla käytävissä neuvotteluissa.

Etupiiriajattelu ei kannata

Kokouksessa käsitellään viittä teemaa: kestävää kehitystä ja sen rahoittamista, rauhaa ja turvallisuutta, tiedettä, teknologiaa, innovaatioita ja digitaalista yhteistyötä, nuorisoa ja tulevia sukupolvia sekä globaalia hallintaa.

Kyseessä on korkean profiilin tilaisuus: sitä johtaa YK:n pääsihteeri António Guterres, ja valtioiden odotetaan lähettävän paikalle ylintä johtoaan.

Periaatteessa YK:n pääsihteerien järjestämät huippukokoukset eivät ole uusi asia, kertoo valtio-opin yliopistonlehtori Anna Kronlund Turun yliopistosta. Guterresille kuitenkin nimenomaan monenkeskisyys on ollut tärkeä teema.

”Merkittävää on, että kokouksen keskiössä on kansainvälisen yhteistyön uudistamisen tarve ja siihen liittyvät kysymykset. Se on yritys palauttaa keskustelua YK:n kannalta keskeisiin kysymyksiin.”

Luottamus monenkeskisen järjestelmän toimivuuteen on rakoillut jo jonkin aikaa. Yhtenä käännekohtana pidetään vuotta 2016, jolloin Iso-Britannia äänesti EU-erosta ja kansainvälisille sopimuksille kintaalla viitannut Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Viimeisten parin vuoden aikana luottamusta ovat heikentäneet Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Israelin sotatoimet Gazassa. Samaan aikaan vuonna 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet ovat jääneet pahasti jälkeen toteutumisaikataulustaan ja kasvihuonekaasupäästöt ovat karanneet käsistä. 

Kehittyvät maat ovat tyytymättömiä koronapandemian hoitoon, saamansa kehitys- ja ilmastorahoituksen määrään sekä siihen, että niillä ei vieläkään ole tasapuolista edustusta kansainvälisissä instituutioissa.

Epäluottamusta on siis ilmassa.

”Monenkeskinen järjestelmä on tällä hetkellä melkoisessa haastamisen tilassa. Tarkoitus on palauttaa luottamus siihen, että meidän kaikkien kannattaa toimia yhdessä eikä mennä takaisin suurvaltakamppailuajatteluun, jossa jaetaan maailma etupiireihin. Etenkin pienille maille monenkeskinen yhteistyö on ollut prioriteetti, koska muutenhan meitä ei kuuntele kukaan”, toteaa Suomen YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila, joka on osallistunut kokousvalmisteluihin osana suomalaista kansalaisjärjestökenttää.

Turvallisuusneuvoston uudistaminen hidasta

Kokouksessa on tarkoitus sitoutua uudelleen monenkeskiseen yhteistyöhön ja niihin liittyviin, jo olemassa oleviin sopimuksiin – ja löytää uusia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi käytännössä.

Loppuasiakirjaan, ”Pact for the Futureen”, sitoutuvat kaikki jäsenmaat. Se ei ole oikeudellisesti sitova, mutta maat ovat silti tarkkoja sen sisällöstä. Puheenjohtajamaat Saksa ja Namibia julkaisivat luonnostekstin (pdf) tammikuussa, ja eri asiakohdista neuvotellaan parhaillaan.

Voionmaa kertoo, että Suomi on korostanut neuvotteluissa sekä EU:n yhteisessä kannanmuodostuksessa etenkin tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymyksiä sekä ihmisoikeusperustaisuutta läpileikkaavasti. Hän on suhteellisen tyytyväinen siihen, miten eri teemat on saatu muotoiltua.

Yksi keskeinen kysymys kokouksessa tulee olemaan YK:n turvallisuusneuvoston uudistaminen, josta ei ole vielä edes luonnosta. Kiista on vuosia vanha, eikä se todennäköisesti tälläkään kertaa ratkea. Nyt se on erityisen ajankohtainen, koska neuvosto ei ole pystynyt tuomitsemaan esimerkiksi Venäjän eikä kaikkia Israelin toimia pysyvien jäsenmaiden käyttämän veto-oikeuden takia.

Keskustelua käydään paitsi veto-oikeudesta, myös siitä, voitaisiinko pysyvien tai vaihtuvien jäsenmaiden määrää lisätä, jotta kokoonpano vastaisi paremmin maapallon väestösuhteita. Esimerkiksi Afrikan mailla on tällä hetkellä kolme vaihtuvaa paikkaa mutta ei yhtään pysyvää paikkaa. Yhteensä neuvostossa on 15 jäsentä, joista viisi pysyviä.

Moni maa, kuten Suomi, onkin avoin jopa pysyvien jäsenten lisäämiselle. Uudistusten läpimeno on kuitenkin epätodennäköistä, sillä ne edellyttävät YK:n peruskirjan muuttamista, ja se taas vaatii muun muassa kaikkien pysyvien jäsenmaiden eli Venäjän, Kiinan, Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ranskan, hyväksyntää.

”Turvallisuusneuvoston uudistaminen on yksi kansainvälisen politiikan ’ikivihreistä’. Jotkut ehdotuksista ovat hyvin vanhoja, ja niitä on ehdotettu viime vuosikymmenen aikana moneen otteeseen. Uudistamista on kuitenkin hyvin tärkeää pitää vireillä, koska tällä hetkellä turvallisuusneuvosto ei toimi niin kuin on ajateltu”, Voionmaa toteaa.

Väheneekö Suomen painoarvo?

Jenni Kauppilan mukaan Venäjän hyökkäyssota ja Israelin sotatoimet Gazassa ovat näkyneet neuvotteluiden ilmapiirissä.

”Vielä syksyllä 2021 oli mahdollista ajatella, että pannaan kaikki paukut siihen, että tuodaan tulevaisuusajattelua YK-järjestelmään ja yritetään saada aikaan uudistuksia. Nyt käydään kuitenkin melkoista puolustustaistelua siitä, pysyvätkö siellä edes ne kirjaukset, jotka nousevat jo aiemmista sopimuksista”, hän sanoo.

Hän on erityisen huolissaan siitä, että neuvotteluissa on Venäjän ja Kiinan johtama maablokki, joka vastustaa järjestöjen osallistumista, koska ne eivät edusta valtioita, joissa päättäjät valitaan demokraattisesti. 

Järjestöjen osallistumista kokoukseen vaikeuttaa Suomessa se, että ulkoministeriö päätti hiljattain lakkauttaa järjestöjen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tuet. YK-liiton tapauksessa se tarkoittaa rahoituksen puolittumista ja sitä, ettei sillä todennäköisesti ole mahdollisuutta osallistua huippukokoukseen valmistelutöistä huolimatta.

Kauppila pitää sitä valitettavana, sillä perinteisesti suomalaisilla järjestöillä on ollut YK-kokouksissa vahva edustus. Ne ovat muotoilleet omia kantojaan, tuoneet kokousten yhteydessä Suomea esiin, verkostoituneet muiden järjestöjen kanssa ja viestineet kokouksista Suomessa.

”Monitoimijayhteistyö on aina ollut Suomen kärkenä. Järjestöt ovat saaneet olla julkisesti eri mieltä, mutta silti on toimittu yhdessä. Monet maat ovat ihailleet Suomen mallia ja ihmetelleet, voiko olla totta, että näin hyvässä yhteistyössä voidaan toimia. Sellaista on vaikea saada aikaan millään maakuvakampanjallakaan”, hän toteaa.

Ei historiallista kriisiä

Kokouksen onnistumisesta ei ole takeita. Osa asiantuntijoista on kritisoinut kunnianhimon puutetta ja osan mielestä kokous järjestetään väärään aikaan, sillä epäluottamusta on liikaa.

Anna Kronlund ei näe, että YK ja kansainvälinen järjestelmä olisivat kuitenkaan historiallisessa kriisissä.

”YK on edelleen ainoa globaali toimija, joka tuo yhteen 193 maata. Jäsenmaat ovat yhä sitoutuneita sen toimintaan, ja asioita pyritään viemään eteenpäin. Samaan aikaan peruskysymykset, jotka olivat ongelma jo silloin, kun YK perustettiin, eivät ole hävinneet taustalta minnekään – kuten esimerkiksi turvallisuusneuvoston edustavuus.”

Myös Jenni Kauppila ja Lauri Voionmaa muistuttavat, että monissa asioissa maat pystyvät edelleen toimimaan yhteistyössä. Esimerkiksi turvallisuusneuvosto saa aikaan edelleen yhtä paljon päätöslauselmia kuin ennenkin. Siksi kokoukseen voi suhtautua optimistisesti.

”Toivon, että tapahtuu loppurutistuksen ihme, joka kokouksissa usein tapahtuu, ja saadaan aikaan julistus, joka ei vain toista aiempia sitoumuksia, vaan että saadaan aikaan uusia aloitteita”, Kauppila sanoo.

YK:n tulevaisuushuippukokous järjestetään New Yorkissa 22.–23.9.2024.